lauantai 30. heinäkuuta 2011
torstai 28. heinäkuuta 2011
Ja taas kaulahuivi!
Tätä aloittelin jo kesälomareissulla, mutta kovin paljon en ehtinyt silloin kutomaan. Kudoin tähän kaksi puuvillakerän loppua. Aina oikein, väri vaihtuu joka kierroksella. Täytyypi muistaa kuinka kivaa pintaa saa näin yksinkertaisesti. Ja värin vaihdon kanssa täytyy olla tarkkana. Pari kertaa kudoinkin epähuomiossa samalla värillä kaksi kierrosta ja sen kyllä erottaa, jos osaa tarkemmin katsoa.
Esikko haluaisi tämän itselleen, koska ei yhtään kutita. Mutta voipa olla, että lähtee lahjaksikin.
Esikko haluaisi tämän itselleen, koska ei yhtään kutita. Mutta voipa olla, että lähtee lahjaksikin.
keskiviikko 27. heinäkuuta 2011
Kenkut koipiin
Kun ei ole ihan pieni kavio, on sopivien mukavien kenkien löytäminen hiukkasen työlästä välillä. Näistä sandaaleista pidän niin kovasti, että ostin pari vuotta sitten toisenkin parin varastoon odottamaan ensimmäisten lahoamista. Ikävä vain, että nyttemmin jalkani ovat jatkuvasti niin turvoksissa, ettei edes vanhempi hiekkarannalla ja kaatosateessa venytetty pari mahdu jalkaan. Ja tämä helle ei tunnetusti auta asiaa.
Meinasinkin hävittää molemmat kengät, mutta onneksi jäivät vielä tuonne eteiseen pyörimään. Tuli meinaan yksi yö mieleen, että mitäs jos... tuossa jalkapöydän päällä kun on tuo sauma... jos siihen keksis jotain... Ja sitten muistin pienet mustat vetoketjut, joita oon monesti pyöritellyt ja miettinyt, mihin niitä voisi käyttää... No tähän sopivat kuin nenä päähän, eikä toteutuskaan ollut kovin hankala. Tai sikäli, että mustaa nahkaa käsin mustalla langalla illan ja yön tunteina, mutta muuten...
Tuunasin ensin nämä vanhemmat kengät. Ratkoin keskisauman auki ja ompelin väliin vetoketjun. Ketjua ei voi avata, vaan teippasin sen takaa jumiin kangasteipillä. Taustassa on pätkä vinonauhaa pehmustamassa, ettei metalli ole suoraan ihoa vasten.
Kenkiin tuli juuri sopivasti väljyyttä. Nyt uskallan tehdä saman tempun toisellekin kenkäparille.
Meinasinkin hävittää molemmat kengät, mutta onneksi jäivät vielä tuonne eteiseen pyörimään. Tuli meinaan yksi yö mieleen, että mitäs jos... tuossa jalkapöydän päällä kun on tuo sauma... jos siihen keksis jotain... Ja sitten muistin pienet mustat vetoketjut, joita oon monesti pyöritellyt ja miettinyt, mihin niitä voisi käyttää... No tähän sopivat kuin nenä päähän, eikä toteutuskaan ollut kovin hankala. Tai sikäli, että mustaa nahkaa käsin mustalla langalla illan ja yön tunteina, mutta muuten...
Tuunasin ensin nämä vanhemmat kengät. Ratkoin keskisauman auki ja ompelin väliin vetoketjun. Ketjua ei voi avata, vaan teippasin sen takaa jumiin kangasteipillä. Taustassa on pätkä vinonauhaa pehmustamassa, ettei metalli ole suoraan ihoa vasten.
Kenkiin tuli juuri sopivasti väljyyttä. Nyt uskallan tehdä saman tempun toisellekin kenkäparille.
maanantai 25. heinäkuuta 2011
Hulmuhelmat
Supersimppeli hamonen tytöille; Muutama kangassoiro saumurilla yhteen. Helman huolittelu myös saumurilla. Vyötärölle kuminauhakuja ja täts it. Enemmän meni aikaa saumurin esiin kaivamiseen ja sotkujen keräämiseen kuin itse ompeluun.
Viikonloppuna taas juhlittiin ja halusin tehdä vaihteeksi jotain uutta. Aikuisten kietaisuhame muuntui suoralinjaiseksi mekoksi. Täytynee tunnustaa, että leikkasin osat jo viime kesänä, mutta kesä oli ohitse ennenkuin kerkesin ompelukoneen ääreen ja sitten olikin turha käyttää aikaa helleasun ompelemiseen.
Mekon pituus määräytyi suoraan hameen pituudesta, sillä hyödynsin valmiiksi käännetyn helman. Kokeilin eka kertaa koneella tehtyä kuminauharypytystä...ihan pikkuisen vaan tuohon eteen... eikä se ollut ollenkaan hankalaa!
Kaulaa kiertää kuja, jossa on kuminauha. Mekon kangas on niin kevyttä ja ohutta, että kaulan rypyt pyrkivät ryhmäytymään samaan kohtaan eturypytyksen kanssa. En osannut sitä etukäteen suunnitella, mutta näyttää kivalta niin.
Kimaltava ja liehuvainen paita löytyi kirpparilta. Naisten s-koko oli muuten sopiva pienemmällekin prinsessalle, mutta kaula-aukko oli turhan avonainen. Asia korjaantui pienellä palalla vanhaa pitsiä. Pitsin taakse ompelin sopivan sävyisen satiinisiivun.
Viikonloppuna taas juhlittiin ja halusin tehdä vaihteeksi jotain uutta. Aikuisten kietaisuhame muuntui suoralinjaiseksi mekoksi. Täytynee tunnustaa, että leikkasin osat jo viime kesänä, mutta kesä oli ohitse ennenkuin kerkesin ompelukoneen ääreen ja sitten olikin turha käyttää aikaa helleasun ompelemiseen.
Mekon pituus määräytyi suoraan hameen pituudesta, sillä hyödynsin valmiiksi käännetyn helman. Kokeilin eka kertaa koneella tehtyä kuminauharypytystä...ihan pikkuisen vaan tuohon eteen... eikä se ollut ollenkaan hankalaa!
Kaulaa kiertää kuja, jossa on kuminauha. Mekon kangas on niin kevyttä ja ohutta, että kaulan rypyt pyrkivät ryhmäytymään samaan kohtaan eturypytyksen kanssa. En osannut sitä etukäteen suunnitella, mutta näyttää kivalta niin.
Kimaltava ja liehuvainen paita löytyi kirpparilta. Naisten s-koko oli muuten sopiva pienemmällekin prinsessalle, mutta kaula-aukko oli turhan avonainen. Asia korjaantui pienellä palalla vanhaa pitsiä. Pitsin taakse ompelin sopivan sävyisen satiinisiivun.
lauantai 23. heinäkuuta 2011
Värilasia
Tämän hiihtäjän esittelin jo aiemminkin, mutta satuinpa paikalle kamerani kanssa, kun valo muutti kuvan tunnelman aivan toiseksi, ja näpsäisin taas kuvan.
Alla lyijylasityö, joka on ensimmäinen tekemäni isompi lasiurakka vuosien takaa. Laseina kaikenlaista, mitä käsiini sain ja mallinkin suunnittelin edellisiltana ilman minkäänlaista kokemusta. Kun vielä sairastuin kesken kurssin, niin eihän siitä kummoista tullut. Tekniikka ei tuntunut omalta, kun taas tiffanytöitä olen tehnyt myöhemminkin.
Mutta huonokin lasityö maalaa maailman mielenkiintoisilla väreillä.
Alla lyijylasityö, joka on ensimmäinen tekemäni isompi lasiurakka vuosien takaa. Laseina kaikenlaista, mitä käsiini sain ja mallinkin suunnittelin edellisiltana ilman minkäänlaista kokemusta. Kun vielä sairastuin kesken kurssin, niin eihän siitä kummoista tullut. Tekniikka ei tuntunut omalta, kun taas tiffanytöitä olen tehnyt myöhemminkin.
Mutta huonokin lasityö maalaa maailman mielenkiintoisilla väreillä.
perjantai 22. heinäkuuta 2011
Inkkari
Kirppikseltä löytyi kaksi intiaanikuvioista tšekkoslovakialaista lastenlautasta. Molemmissa on pientä käytönjälkeä, leimat ovat melkein pois kuluneet ja toisessa on pieni lohkeamakin, mutta eipä ollut hinnallakaan pilattu: 0,20e/kpl. Näistä tuli heti lempparilautaset!
torstai 21. heinäkuuta 2011
Vesillä
Kerrankin kaikin puolin onnistunut kalareissu; Päästiin järvelle kaksistaan, ilma oli hieno ja kalaa tuli hyvin. Pienempiä heiteltiin takaisin, samoin se kiukkuinen hauen tumppi. Silti sumpussa oli kotiin palatessa useampi kilo savustettavan kokoisia ahvenia.
Ahvenryöpyn jälkeen olisi voinut suunnata kotiin, sillä myöhemmin yöllä ei syönyt enää mikään muu. Paitsi mies makkaraa, kun pidettiin taukoa saaressa.
Mutta oli upea yö soudella ihan muuten vaan, vaikkei myöhään jaksettukaan... unta vedettiin omassa sängyssä jo ennen aamun lehden kolahdusta (tulee meille yleensä kolmen maissa). Nuorempana oltiin joskus järvellä koko yö ja saatettiin vielä poiketa kaupungissa torilla aamukahveilla, ennenkuin hipsittiin kotiin nukkumaan.
Aiheeseen liittyen dokumentoin toisenkin tilkkutaulun. Taulussa on tosin kuvattuna vielä mieluisampi vesistö eli aakea laakea meri. Oli mahtavaa päästä lomalla merenrantaan, vaikka vain pariksi päiväksi.
Ahvenryöpyn jälkeen olisi voinut suunnata kotiin, sillä myöhemmin yöllä ei syönyt enää mikään muu. Paitsi mies makkaraa, kun pidettiin taukoa saaressa.
Mutta oli upea yö soudella ihan muuten vaan, vaikkei myöhään jaksettukaan... unta vedettiin omassa sängyssä jo ennen aamun lehden kolahdusta (tulee meille yleensä kolmen maissa). Nuorempana oltiin joskus järvellä koko yö ja saatettiin vielä poiketa kaupungissa torilla aamukahveilla, ennenkuin hipsittiin kotiin nukkumaan.
Aiheeseen liittyen dokumentoin toisenkin tilkkutaulun. Taulussa on tosin kuvattuna vielä mieluisampi vesistö eli aakea laakea meri. Oli mahtavaa päästä lomalla merenrantaan, vaikka vain pariksi päiväksi.
tiistai 19. heinäkuuta 2011
Tilkkumaisema
Ehei...tämä ei ole uutta tuotantoa, ei ole ollut aikaa tämmöisiin projekteihin. Tämä maisema on roikkunut pienessä mutta kaikuvassa veskissämme seinäpehmusteena. Nyt otin sen alas putsausta varten ja säilön toistaiseksi kaapin perukoille. Siksi kuvailin taulun nyt, ties milloin siihen seuraavan kerran käsi osuu. Tarkoitus olisi ahkeroida vessaan vaihteeksi jotain muuta... tai onhan noita ryijyjä ja rättejä ennestäänkin mistä valita... saas nähä nyt sitten...
Maisema on toteutettu tilkkumaalaustekniikalla eli tyllin ja pohjakankaan väliin asettelin kangassilppua. Pilvissä on villahahtuvaakin. Merta ja taivasta tikkailin kevyemmin, alareunaa tikuttelin silkki- ja muliinilangoilla paljon pidempään.
Meren satiini (omaa häämekkokangasta) kiiltää tyllin läpikin kivasti. "Kehykset" ompelin kaksinkertaisesta mustasta tyllistä ja niihin olen tosi tyytyväinen. Muuten työ on vielä jotenkin kesken... ainakin meri olisi vaatinut tiheämmän tikkauksen... olkoon toistaiseksi... täytyy funtsia...
Maisema on toteutettu tilkkumaalaustekniikalla eli tyllin ja pohjakankaan väliin asettelin kangassilppua. Pilvissä on villahahtuvaakin. Merta ja taivasta tikkailin kevyemmin, alareunaa tikuttelin silkki- ja muliinilangoilla paljon pidempään.
Meren satiini (omaa häämekkokangasta) kiiltää tyllin läpikin kivasti. "Kehykset" ompelin kaksinkertaisesta mustasta tyllistä ja niihin olen tosi tyytyväinen. Muuten työ on vielä jotenkin kesken... ainakin meri olisi vaatinut tiheämmän tikkauksen... olkoon toistaiseksi... täytyy funtsia...
sunnuntai 17. heinäkuuta 2011
Lämpöistä
Ulkona on ollut vähän viileämpää, mutta meillä ei asunto jäähdy millään, vaikka jokainen mahdollinen räppänä on auki. Joka kesäinen ongelma, mutta nyt on ollut tavallista tukalampaa. Huoneiston hormeissa ei ole lainkaan imua, vaan ennemminkin niistä tulee lämmin lehmän hönkäys sisään päin. Toivottavasti huoltohemmo saa huomenna ilmanvaihdon kulkemaan oikeaan suuntaan.
Lämmön siivittämänä on syntynyt lämpöisiä käsitöitä. Yhden matkakutimuksen (= helppo kutoa maisemia katsellessa) ahkeroin eilen valmiiksi Orpokoti-elokuvaa katsellessa. Ohuenohuesta kaksinkertaisesta sekoitelangasta aina oikein kaulaliina. Väliin kikkailin pidennettyjä silmukoita irrallaan ja nippuina. Molempiin päihin virkkasin hopeankimaltavasta langasta muutaman rivillisen pylväsryhmiä. Lämmin, kevyt eikä kutita. Vielä en tiiä pidänkö itte vai lähteekö lahjaksi.
Lämpimänä pitää toinenkin valmistunut neulomus. Vaaka ry järjestää tänä vuonna lapaskeräyksen ja siihen ajattelin nämä tumput lahjoittaa.
Mallia tumppuihin otin likkojen vanhoista lahjaksi saaduista lapasista. Koko taitaa olla suunnilleen 5-7-vuotiaan (iso meidän pienimmälle, mutta liian pieni tytöille). Lankana 7veikan vihreä sävy, jota on minulla PALJON. Täytyy kuluttaa lankaa tämmöisiin pienempiin töihin, sillä vaikka väri ei ihan yöks-listan kärjessä olekaan, en tästä sävystä kyllä tekis ainakaan itelle villapaitaa. (Pätkävärjäystä ynnä muuta muokkausta oon suunnitellut lopuille langoille.) Kämmenselkiin kirjoin parit sahanterät piristeeksi.
Osallistukaa muutkin keräykseen!
Lämmön siivittämänä on syntynyt lämpöisiä käsitöitä. Yhden matkakutimuksen (= helppo kutoa maisemia katsellessa) ahkeroin eilen valmiiksi Orpokoti-elokuvaa katsellessa. Ohuenohuesta kaksinkertaisesta sekoitelangasta aina oikein kaulaliina. Väliin kikkailin pidennettyjä silmukoita irrallaan ja nippuina. Molempiin päihin virkkasin hopeankimaltavasta langasta muutaman rivillisen pylväsryhmiä. Lämmin, kevyt eikä kutita. Vielä en tiiä pidänkö itte vai lähteekö lahjaksi.
Lämpimänä pitää toinenkin valmistunut neulomus. Vaaka ry järjestää tänä vuonna lapaskeräyksen ja siihen ajattelin nämä tumput lahjoittaa.
Mallia tumppuihin otin likkojen vanhoista lahjaksi saaduista lapasista. Koko taitaa olla suunnilleen 5-7-vuotiaan (iso meidän pienimmälle, mutta liian pieni tytöille). Lankana 7veikan vihreä sävy, jota on minulla PALJON. Täytyy kuluttaa lankaa tämmöisiin pienempiin töihin, sillä vaikka väri ei ihan yöks-listan kärjessä olekaan, en tästä sävystä kyllä tekis ainakaan itelle villapaitaa. (Pätkävärjäystä ynnä muuta muokkausta oon suunnitellut lopuille langoille.) Kämmenselkiin kirjoin parit sahanterät piristeeksi.
Osallistukaa muutkin keräykseen!
lauantai 16. heinäkuuta 2011
keskiviikko 13. heinäkuuta 2011
Reissukuvia
Kaksi viikoa hurahti pohjoisessa huristellessa. Kohdalle osui hienoja kelejä. Täällä etelässä on kuulemma ollut kuumaa ja myrskyistä. Pilvet eivät yllämme jaksaneet sadella ja lämpökin pysyi enimmäkseen mukavissa lukemissa. Ensimmäiset kunnon sateet ja salamat näimme vasta eilen kotimatkalla. Paria käsityötä kuljetin mukana tuhansia kilometrejä, mutta ehdin kutomaan muutaman rivin vasta parina viimeisenä päivänä, kun palkitsimme itsemme mökkiyöpymisillä. Kivaa oli ja ensi kesää jo suunnitellaan, taidamme silloinkin suunnata Norjaa kohti.
Muutama lomakuva (horisontti on osassa vähän kallellaa, mutten jaksa niitä nyt suoristella, sori) ;
Muutama lomakuva (horisontti on osassa vähän kallellaa, mutten jaksa niitä nyt suoristella, sori) ;
Poikaporot biitsillä Ivalossa.
Lasten mielestä oli ihan epistä, että äidit huolehtii lapsista ja jätkät vaan lorvailee rannalla!
Paikoitellen valjaille olisi ollut käyttöä...
Lyhyt käsityöraportti viimeiseksi:
Pikasurautin ennen matkalle lähtöä tämmöisen säilytyslokerikon etupenkin taakse jämäsilpuista. Testattu ja toimii. Alhaalta kiinnitys pitkällä kuminauhalla, joka jää kuvassa taakse piiloon.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)