Kiva Joulu

 "Ihme juttu, kun sain monta kivaa lahjaa, vaikken oo ollu kilttinä ainakaan vuoteen!" -Mietti pieni mies Joulun jälkeen. On perheen valopilkku kyllä jokaisen lahjan ansainnut. Niin monet kerrat on yhdessä naurettu, että kyllä sillä muutamat vallattomuudet kuittautuu.
Ihanat Isosiskot olivat salaa syksyn aikana ahertaneet ja askarrelleet yllättäviä, hienoja ja herttaisia lahjoja koko perheelle. Ja saivat itsekin joitakin täysosumia. Esimerkiksi joku tonttu oli osannut kääriä pakettiin amigurumi-kirjan, pari koukkua ja pussin lankoja.... kaikenlaista palluraa on sittemmin syntynytkin.

Itse ompelin pukinkonttiin monenmoista pussukkaa ja hössykkää, mutta enpä suurta osaa muistanut edes filmata. Taikka viimeisten kanssa tuli oikeesti jo sen verran kiiru, ettei kamera käynyt mielessäkään. Muutaman pikanäpäyksen muistin sentään napata...

Hamahelmi-pussukkaa on tehnyt jo pidempään mieli kokeilla. Hitusen hidasta, mutta muuten mukavaa. Kuljetin työssä kahta lankaa joista ohuempaan helmet pujoteltuna. Joka kolmannella rivillä neuloin helmilangan mukaan, väliin aina kaksi kerrosta helmetöntä pelkiltään. Silittäminen ei ollutkaan ihan helpponakki. Helmet ei sulaneet tasaisesti, toiset oli jo ihan liiskana  kevyen silityksen jälkeen, vaikka naapurusto olisi vaatinut enenpi tehoja.

Pehmoista

Täällä ollaan! Käta-opintojen loppuminen veti jotenkin virrat pois käsitöistäkin. Jotain pientä on tullut kiireessä arpavoitoiksi näperreltyä, mutta niistäkään en muistanut postata. Ja nyt onkin työn alla paljolti pehmoisia hyshys-hommia, niistä tässä pikku maistiaiset. Tarkoitus on tehdä kaikki tai ainakin melkein kaikki joululahjat tänä vuonna itse. Eikä Jouluun ole enää kovin pitkä aika... parempi siis virittäytyä käsityömoodiin.

"KRRRaaaaaaK"

 "Ei me viittitä joka ilmavirtauksen perässä pörräillä. Kyllä tämäkin talvi menee ihan tässä kotikonnuilla omissa oloissa. Jos sitten joku toinen vuosi."

 "Säilöttykin on jo aikaslailla. Näilläkin jo varmaan pärjäisi pahimman yli, mutta hyvä on olla reilusti varastossa. Jos vaikka sitten tarviskin. Mistä sitä ikinä etukäteen voi tietää."

Tervetuloa syksy!

 

 

 Mukava ja monipuolinen kesä, ei turhia touhotettu ja silti ehdittiin kaikenlaista pientä kivaa; koko päivän rantaretkiä, huvipuistoon, teltalle, sukuloimaan...

Mutta nyt se  on kyllä auttamatta ohi, vettä vihmoo ja tuuli tuivertaa. Mutta mitäs me pienistä!

 

                     Jos hyviä puolia mietitään niin...

*Joku muu ruokkii lapset vähintään kerran päivässä ja keksii niille tekemistä vielä kotiinkin.
*Treenien jälkeen lapsukaiset rauhoittuvat vähäksi aikaa paikoilleen, ruoka uppoaa ja uni maistuu.
*Omatkin harrastukset alkavat. Tänä syksynä jytäjumppaa ja laulua, ei mitään käsitöihin liittyvää, jotta ehdin tekemään ufotöitä pois nurkista ( juu niin varmaan =).
*Puoliskolla ei ole niin kova hinku järvelle, kun myrskyt keikuttavat venettä. Eikä pilkkijäätä ole vielä Inarissakaan, että turha lähteä sinnepäin ajelemaan.
*Lenkille voi taas hiostumatta pukea takin, jonka taskuihin saa helposti mukaan pakolliset roinat; avaimet, nessut, puhelimen ja kuulokkeet.
*Joululahjoja voi alkaa pikkuhiljaa puuhastelemaan, eikä vaikuta ihan bimbolta.

Pikkuruiselle

 Kesäkäsityö valmistui viime hetkellä. Oikein kiva malli virkata, mutta välillä jo tuntui ettei työ etene vaikka kuinka koukkua heiluttaisi. Ristiäisaamuna virkkasin viimeisen rivin. Isommankin peiton olisi toki voinut vielä tehdä, mutta lankaa ei ollut enempää ja lahjansaajakin vielä niin piskuinen, että pikkuviltti riittää lämmikkeeksi pitkäksi aikaa. Ihanaa, kun on taas uusi pieni ihminen, jolle voi ommella ja puuhastella jotain suloista... =)

Mieluinen pikkukirppu

 Katse on viimeaikoina ilmeisesti virittynyt huomaamaan kirppareilla vain kumppareita, kurahousuja, toppatakkeja ja muuta tuikitarpeellista - nuoripolvi kasvaa hurjilla harppauksilla -, kun ei oikein mitään itelle kivaa ole kohdalle osunut. Yksi tämmöinen pikku juttu sentään.

Ruotsalainen plyyssipintainen retro toilettipussukka. Kunto hyvä ja värit ihanat. Se oli sit mun.

Tai ainaski saan sen joskus lainaan.

 

 

Helmet  taisi joulupukki tuoda joku vuosi sitten toiselle tytöistä. Kiitos vaan ! Mukavat ja värikkäät ja sopii yhtä vaille koko perheelle.

Joulu pukkaa jo päälle =) . Ihan vielä en oo lahjojen tekoa aloittanu, mutta mielessä on monta suunnitelmaa. Kunhan muutamat syntsyt ja yhdet ristiäiset on juhlittu välistä pois ja ne lahjukset valmiit sekä eteenpäin luovutetut, niin sitten viritetään tonttulan työvälinnet...

Kun jiirisaha oli sopivasti keittiönpöydällä...

Synttärivieraille

Lomalla urakoitiin lasten kanssa porukalla jotain pikkukivaa elokuisten syntymäpäivien vieraille.

Tytöt suunnitteli, leikkas, sommitteli ja neulaili. Ja äiti ompeli. Ja ompeli. Ja ompeli.

Kolmetoista tyttöä, jokaiselle siis ranneke ja muutama ylimääräinen, että löytyy varmaksi kaikille mieluinen.

Kiinnityksen kanssa vähän takkusi, kun joku on piilottanut mun nepparipihdit. Onneksi napeissa on mistä valita, nätimpiä pikkunappeja ommeltiin ihan vaan koristeeksikin.

Kyllä niistä vissiin tykättiin. Itellekin voisi tehdä joskus - jos vaikka pikkujouluihin asuun mätsäävän =)

PikkuMiäski suunnitteli ihan ite oman korun.

Uhuvo

Ufotyö...

               kudonnasta jäi niin herkullisen värisiä langanloppuja

 



niin oli mukava virkata

                          mutta mikä se on?

 

Panta?

        No ehkä joo

                      salaa, yksin ja pimeässä

Huokaus... takas ufolaatikkoon inspistä odottamaan kaikkien muiden oho-hupsis-töiden seuraan.

Vanhasta uutta

Töissä roskiin tuomitusta korkkitaulusta tuli vielä ihan kelpo peli pienellä ehostamisella. Suoristin kuprut ja liimasin korkin paremmin pohjaan kiinni. Pintaan kerros maalia ja alumiinilistat piiloon pitsin alle. Likat tykkäs ja tuli omastakin mielestä kiva.

Korokeistuimesta tuli kuin uusi pehmusteen vaihdolla. Vanhaa essun retaletta oon jemmannut jo vuosia, kun kangas on laadukas ja värit hyvät, eivät vaan ole istuneet mihinkään käyttöön tätä ennen. Kankaan kukkasista tulikin sitten seuraava ompelusidea mieleen...

 

...kukkasestahan sais jänskän silmän...

Sitten kieli poskelle ja sakset käteen...



Simppeli Uffo-olio syntyi nopsasti Tampellan pirtsakasta lappisatiinista, kieli ja suu myös vanhoja jemmakankaita. Malli hatusta repäisty. Uffeli muutti halikaveriksi pikkuiselle höpönassu pojalle.

Oli toooosi kiva pitkästä aikaa taas ommella. Luulis, että edes lomalla ehtisi, mutku...

...on tässä vähän muuta puuhaa !

 

Vesipedot

Pitkään nukkumista, löhöilyä, telkkarin tuijotusta, lukemista, askartelua, piirtelyä, tanssimattokilpailuja, ötököiden keräilyä, kokkailua, kyläilyä... koululaiset ovat ottaneet ilon irti kesälomasta ja treenitauosta. Mutta vedestä ei malta pysyä pitkään pois ja uimaan on päästävä melkein jokapäivä.

 Pikkuisenkaan kuivemmalla kelillä rantavahti kaivaa käsityön esiin ja hiljakseen toivottavasti valmistuu tämäkin työ. Onneksi kohta alkaa loma. Jospa ehtisi tekemään muutakin, kuin ramppaamaan töissä ja uimarannalla =)

Jos pistän uimarit melomaan ja itse neulon ja neuvon... pitäähän urheilijoiden ylläpitää kuntoaan =)