Valakiaa ja värejä

Hurauttelin lisää valkoisia pintakokeiluja. Näitä on niin hauskaa tehdä ja lisää ideaa pukkaa kokoajan.

Nyt on pakko tehdä välillä jotain muutakin. Vauvalahjaksi aatostelin hurauttaa tilkkupeiton, mutta sitä taidan enempi esitellä vasta, kun lahja on toimitettu perille.

Valkoisten kuvien vastapainoksi kuitenkin jo nyt pieni väripläjäys;

Kirppistelyä

Alkupalana pari tylsähköä, mutta silti mieluisaa ostosta;

Neljä jälkiruokakippoa

uutta tai vanhaa, ihan sama

kivat, halvat ja tarpeelliset

 Kuusi ruusulautasta

Yleensä en näihin ruususiin syty,

mutta nelikulmaisia harvemmin näkee,

eikä ne melkein mitään maksaneetkaan.

Sitten siirrytään herkkuosastolle;

Toista metriä Tampellan Cook-

sarjan sinipohjaista sydänkangasta.

Tämä ei maksanut mitään!

Kiitos kiva "kirppiksen setä",

tuli hyvä mieli!

Pihakirppikseltä nappasimme mukaan hauskan jakkaran.

Mukavan pehmoinen ja sopii meille jetsulleen.

 Muuten hyväkuntoinen, mutta tuossa keskusympyrässä oli pieni reikä.

Ja nopeammin kuin järki leikkaa, oli pikkuapulainen repinyt reiän suuremmaksi.

Taidan kursia ja parsia reiän jollain konsilla kasaan.

Ei huvita muuten hyvää verhoilua aukoa.

Tossut

Syksyn ensimmäinen tossupari on nyt säilötty Hillokellariin. Pienimmäisen tossujen alaosa on virkattu ja varret neulottu. Lankana jämä-seiskat, reunamakkaran sisään pujotin kuminauhan pätkät.

Pohjaan ompelin koon 24 pohjalliset pitämään ryhtiä yllä. Pelkäsin, että ompeleet hankautuvat käytössä poikki ja lukitsin ne kangasliimalla, joka hajusta päätellen on maitoliimaa. Liima näyttää ällöltä, mutta eipä tuo pohjasta paljon käytössä näy. Aikomus on lisätä liimaa vielä kerros, jotta näyttää siistimmältä, mutta odotan pari päivää, niin näkee miten liima kestää pohjissa. Täytyy sitten hommata oikeaa "jarru-ainetta", jos maitoliima on erhe. Poika itse oli hieman pettynyt, kun uudet "Huistimet ei yhtään huista!", mutta äiskän mielestä menoa voi hiukkasen jarrutellakin.

Think Pink =)

Sohvatyynyn päällinen syntyi koripussin jämäpaloista chenille-tekniikalla. Väliin lisäsin muitakin värejä. Alin ehjä kerros on ruskea, seassa hieman metallin kiiltoa. Antaa kivasti tyynylle hieman särmää ja on sopii nappeihin, jotka ovat vanhoista huonekaluista ja vaatteista purettuja.

Tausta on farkkupaksuista satiinipintaista retrokangasta. Harmi, että sitä löytyi kirpparilta niin pieni pala. Tytöt olis kuosista tykänneet vaatteissakin.

Valkoista ja silti kivaa!

 Niin on sitten opintovuosi polkaistu käyntiin. Kudonnassa hyödynnän ehkä voi olla mahdollisesti kai kierrätysmateriaaleja sekä "roskia". Ajatus on vielä hautumassa. Jokainen saa valita mieluisan aiheen ja perehtyy sitten siihen syksyn ajan pohdiskellen ja kokeiluja tehden. Jostain pikkuisen pöpistä syystä mun kaapista tursuaa maissipusseja, kahvipaketteja, videonauhoja ym mitä sielu ei siedä heittää kaatikselle, kun niistä vois vielä tehdä jotain...

Metallikurssin valitsin vapaaehtoiseksi ja sen suhteen en ota mitään paiseita. Kivaa tehdä jotain rennolla ranteella ilman aikataulua ja valmiita raameja.

Tarkoitus olisi myös syksyn aikana loihtia uniikki vaatekappale itsepainetusta kankaasta. Ompelukurssia aloittelimme "irroittelu"-tehtävällä, johon nämä valkoiset kankaankuvat liittyvät. Jokainen opiskelija tekee vähintään viisi kankaan manipulaatioharjoitusta. Valmiiseen vaatteeseen voi (mutta ei tarvitse) sitten lisätä jonkin jippo-osuuden, mielenkiintoisen yksityiskohdan.

Varoituksen sana; Tähänkin jää koukkuun! Näitä on niin hauska tehdä, että vaaditut viisi syntyivät yhdessä illassa ja ruutuvihko on täynnä muistiin kirjattuja juttuja, joita on PAKKO vielä kokeilla.

Pitsiä pimiässä

Ulkona on kokoajan harmaata ja hämärää, ilta pimenee aikaisin, eikä puissakaan ole vielä kunnolla värejä. Hillityn siniharmaa keittiön kesäverho alkoi sulautua liikaa maisemaan ja sai lähtöpassit. Kirppikseltä löytyi tilalle sopivan kokoinen soiro pirteää kukkakangasta.

Reunaan virkkasin ohuesta vaaleankeltaisesta puuvillalangasta kevyen pitsin.

Cd- levykoristeet ovat tyttöjen kerhossa tekemiä.

Piirtelyä ja pujottelua purkituksen lomassa

Syksy pitää puuhakkaana. Hellan vieressä vahtiessa päädyin uudistamaan sutturättikoria. Ja toisella kädellä tartuin viimeinkin kesätehtävään, jonka Käta-kurssilta keväällä saimme. Ehkä hieman viime tingassa, kun kurssikin jo ensi viikolla alkaa. Kesän aikana piti perehtyä johonkin alkuperäiskansaan. Taitaa noiden parin sutunkin perusteella olla aika helppo arvata mun aihe. En vielä tiedä mihin kaikkeen pitäisi viikingit mielessä tarttua, mutta ainkin kankaanpainamista, vaateompelua ja kudontaa on syksyllä tulossa.

Sutturätin majaavat keittiönpöydällä pienessä punotussa korissa. Syksyn kunniaksi kori pukeutui värikkäämmin. Lila ja hopea kahvipussista, kirjava maissipakastepussista. Mukavaa hermojen lepuutus hommaa, jonka voi laskea heti kädestä, kun kattila kutsuu.