Wou!

>klik<

>klik<

...muutama naistenlehti, neuloja ja jokunen tunti ylimääräistä aikaa... >klik<

alla yksityiskohta tästä työstä

>klik<

Miten ihmeessä toiset keksii? 

Kirppislöytöjä

Oli mukavan vilkasta viikonloppuna kirppareilla, paljon porukkaa liikenteessä eikä montakaan tyhjää myyntipöytää missään. Pikästä aikaa kerkesin muutaman kiertämään ja vaihteeksi tein oikeita edullisia löytöjäkin.

 Muppet-palapeli vuodelta -77. Hyvässä kunnossa ja kaikki palatkin talleessa. Vain 50 senttiä Kiva =)

 Pieni opettavainen kirjanen 10 senttiä (90-luvulta eli likkojen mielestä tooosi vanha =). Juurikin ajankohtainen tyttösille.

 Jules Verne sarjakuva, Viisitoistavuotias kapteeni, vuodelta -77, 25 senttiä. Muistan tämän itsekin joskus lukeneeni. Tyttöjen mielestä oli aika kuivakka. Nykypäivän vinkkelistä rasistinenkin.

Viikonlopun paras kirppislöytö oli ehdottomasti tämä;

Vanha siisti ja ehjä sovitusnukke. Lasten kokoa, ihan justiinsa tyttöjen tämän hetkisillä mitoilla. Niin kurviton, että passaa poisun vaatteiden sovitteluunkin parin vuoden kuluttua. Vähän jo hinta 20 euroa hipoi kipurajaa, mutta otin kuitenkin, kun tämmöisiä harvoin löytää. Osaisinkohan tehdä sovitustorson omillakin mitoilla? 

♥ you take my breath away ♥

...henkeäsalpaavan kaunista...

lisää hienoja, hauskoja, koskettavia kuvia täällä

Miksi meillä on aina sinitarra loppu?

 Siksi =D

 Taitavia tyttösiä  ♥

Kaikkea muuta voi kokeilla, paitsi...

PITSINNYPLÄYSTÄ!

Niin olen aina ajatellut ja nyt tuli sitäkin kokeiltua. Eikä ollut hassumpaa hommaa. Eikä tunnu yhtään pahalta ajatus, että syssymmällä alkaa Käta-opintoihin liittyen nypläyskurssi. Vähän jo kurkin nettikaupoista nypylöiden hintoja... syksyyn on niin pitkä aika, vois ominpäin jotain pientä kokeilla jo aiemmin  =)

Tällä hetkellä Kätassa on työn alla minitekstiili. Ideoita vilisee pääkopassa liiankin kanssa, joitakin juttuja olen ehtinyt vähän kokeilemaan, ja nyt luulen tietäväni millaisen työn teen.

Reissussa Rähjääntyneet

 Likoille lapaset Puro-langasta suunnilleen samalla mallilla kuin edellisetkin hiirulaiset. Ensimmäiset hiiritumput ovat käytössä kutistuneet nippanappa sopiviksi, siksi teinkin näistä reilummat, tuoreeltaan aikuisen käteen passelit. Kaksi viikkoa hiirut ovat nyt pyöritelleet lumipalloja sekä rakennelleet loskalinnoja ja kyllä on ihan siinä ja siinä oliko kutistumisvaraa vieläkään riittävästi. Kaverukset ovat huopuneet paksummiksi, lämpöisiksi, pörröisiksi, angoraturkkisiksi hiiriksi (kuten edeltäjänsäkin).

 Eikä haittaa, vaikka tumput kävisivät tytöille liian pieniksi, pikku-veikka niitä jo välillä sovittelee ja mielellään ulkoiluttaisikin...

Nunohuovutusta

Muutaman tunnin nuno-kurssilla ehti kokeilemaan muutamia ideoita. Nypylä-raita-tilkun ulkonäkö ei huovutuksessa suuremmin muuttunut, mutta takapuolelle lisätyt kuidut estävät läpsykkää käpertymästä itseensä. Luulin raitalankaa virheellisesti huopuvaksi, lopputulos olisi silloin ollut hieman erilainen. Sitäkin täytyy joskus vielä kokeilla.

 Ohkaiseen neulepintaan villa tarttui kiinni ihan sopivasti (ompeleet on lisätty ihan koristelu & kokeilu mielessä). Kun tein samoista materiaaleista suuremman kappaleen, ei homma mennytkään ihan putkeen. Hieroin ja hinkutin huivinretaletta vielä kotonakin, mutta pakko oli luovuttaa. (...hmh... missähän se musta silkkivillaneulos on ... onnistuiskohan siitä paremmin...)

 Silkkihuivin päälle villa tarttui aikasten helposti. Vaivalla asetellut kuviot tosin liikkuivat jonkin verran pois tarkoitetuilta paikoiltaan. Valmis huivi on ihanan kevyt ja lämmin, mutta liian höttösuttuinen. Tämä onkin nyt työn alla; rajailen kuvioita ompelukoneella tikaten. Lisää juttua tulossa sitten myöhemmin.

 Mummolta saadun pellavaisen kuultokudoksen kehykset olivat rikki ja reunakin jo vähän purkaantunut. Kuvion tiheämmät kohdat eivät huovuttaessa tarttuneet kiinni oikeastaan ollenkaan. Verkkoalue tarttui, mutta se näytti epämääräisen karvoittuneelta, kun vaaleat karvat tunkivat verkon läpi. Ulkonäkö terävöityi, kun tikkasin huopaan kiemuroita.

 Reunat siistiksi, kultaraidat ja vielä ripustuslenkit taakse ja mummon taulun voi taas ripustaa seinälle.

Tekstiiliveistoskurssilla

Osallistuin neljän illan tekstiiliveistoskurssille. Ensimmäinen ilta tosin meni esimerkkejä ihmetellessä ja vasta toisella kerralla ideoitten hiukan muhittua pääsimme tositoimiin. Kovetusaineena käytettiin Paverpol-nimistä ainetta, Erikeeperin hajuista ja oloista, ehkä hiukan paksumpaa. Näin jälkikäteen viisastuneena tiedän, että  olisi kannattanut lantrata liimaa vedellä jo heti kättelyssä. Pohjakankaaksi ajattelemani paksu puuvilla imaisi  melkein puolet litran liimapurtilosta ja lopulta jouduin kuitenkin ohennuspuuhiin. Ja viimeiset liimaukset tein erikeepperillä, lopputuloksesta ei huomaa eroa liima-aineissa.

 Monenmoisista ideoista huolimatta työ ei oikein lähtenyt sujumaan, vaan haparoin vähän sinne ja tänne. Ainoa loppuun asti ajateltu ajatus oli, että "relieffiä tässä tehdään" ja pieni ehkä vielä siihenkin perään...

 Viimeiselle kurssikerralle en päässyt, vaan jatkoin työtä kotona. Onneksi oli hiihtoloma ja enemmäin aikaa, sillä yllä olevan ja alemman kuvan väliin mahtuu useampi ilta ja montamonta tuntia piperrystä. En näköjään osaa tehdä mitään helpoimman kautta. Kurssi oli osa Käta-opintoja ja tarkoitus oli lähinnä tutustua enimmistölle uuteen tekniikkaan.

Päällystin kuvut (lapset nimesivät työn heti "tissiliivitauluksi") verkkopaidasta leikatuilla soiroilla, puretulla nyörikiharalla sekä hönkäyksen ohuesta silkkipaidasta leikatuilla ja taitelluilla yksittäisillä terälehdillä. (Nyt tää on kuulemma sitten "Lady Gagan tissiliivitaulu"  =)

 Taustakin kaipasi muutosta; peitin suttuisen "pöytäliinan" vihreällä nyppyläkankaalla ja reunustin työn poppanasta ja sekoitelangasta virkatulla kehyksellä.

  Kehystä kovettaessani sävytin liimaa hiukan, mutta värin valinta ei osunut ihan nappiin. Täytyy roikottaa taulua jonkin aikaa ja funtsia. Ehkä reunaa vois raikastaa spraymaalisuhauksella, kunhan ulkona vähän kelit lämpenee...

Kiva tekniikka kaiken kaikkiaan, kannattaa laittaa korvan taakse. Valmis kuiva työ on kop-kop-kova ja sen voi myös lakata tai maalata. Työ pitäisi kestää kosteutta, jopa taivasalla säilyttämistä. Jos nyt kuitenkin ihan makkarin seinällä vaan  =)