Huhuu

Tyttöjen kanssa yhteistyönä telsun ääressä syntyneitä pöllösiä.

Lovikkaat

Esikoinen pyysi kutomaan "semmoiset lapaset, mistä varsi kääntyy ja olis semmonen koriste kuvio siinä".

Kudoin kahdella langalla vuorosilmuin , jotta lapasista tuli lämpöisemmät.

Kokeilin ekakertaa intialaista peukalokiilaa. Oli kyllä helppo ja hyvin istuva malli, kannattaa kokeilla.

Kiva Joulu

 "Ihme juttu, kun sain monta kivaa lahjaa, vaikken oo ollu kilttinä ainakaan vuoteen!" -Mietti pieni mies Joulun jälkeen. On perheen valopilkku kyllä jokaisen lahjan ansainnut. Niin monet kerrat on yhdessä naurettu, että kyllä sillä muutamat vallattomuudet kuittautuu.
Ihanat Isosiskot olivat salaa syksyn aikana ahertaneet ja askarrelleet yllättäviä, hienoja ja herttaisia lahjoja koko perheelle. Ja saivat itsekin joitakin täysosumia. Esimerkiksi joku tonttu oli osannut kääriä pakettiin amigurumi-kirjan, pari koukkua ja pussin lankoja.... kaikenlaista palluraa on sittemmin syntynytkin.

Itse ompelin pukinkonttiin monenmoista pussukkaa ja hössykkää, mutta enpä suurta osaa muistanut edes filmata. Taikka viimeisten kanssa tuli oikeesti jo sen verran kiiru, ettei kamera käynyt mielessäkään. Muutaman pikanäpäyksen muistin sentään napata...

Hamahelmi-pussukkaa on tehnyt jo pidempään mieli kokeilla. Hitusen hidasta, mutta muuten mukavaa. Kuljetin työssä kahta lankaa joista ohuempaan helmet pujoteltuna. Joka kolmannella rivillä neuloin helmilangan mukaan, väliin aina kaksi kerrosta helmetöntä pelkiltään. Silittäminen ei ollutkaan ihan helpponakki. Helmet ei sulaneet tasaisesti, toiset oli jo ihan liiskana  kevyen silityksen jälkeen, vaikka naapurusto olisi vaatinut enenpi tehoja.

Pehmoista

Täällä ollaan! Käta-opintojen loppuminen veti jotenkin virrat pois käsitöistäkin. Jotain pientä on tullut kiireessä arpavoitoiksi näperreltyä, mutta niistäkään en muistanut postata. Ja nyt onkin työn alla paljolti pehmoisia hyshys-hommia, niistä tässä pikku maistiaiset. Tarkoitus on tehdä kaikki tai ainakin melkein kaikki joululahjat tänä vuonna itse. Eikä Jouluun ole enää kovin pitkä aika... parempi siis virittäytyä käsityömoodiin.

"KRRRaaaaaaK"

 "Ei me viittitä joka ilmavirtauksen perässä pörräillä. Kyllä tämäkin talvi menee ihan tässä kotikonnuilla omissa oloissa. Jos sitten joku toinen vuosi."

 "Säilöttykin on jo aikaslailla. Näilläkin jo varmaan pärjäisi pahimman yli, mutta hyvä on olla reilusti varastossa. Jos vaikka sitten tarviskin. Mistä sitä ikinä etukäteen voi tietää."

Tervetuloa syksy!

 

 

 Mukava ja monipuolinen kesä, ei turhia touhotettu ja silti ehdittiin kaikenlaista pientä kivaa; koko päivän rantaretkiä, huvipuistoon, teltalle, sukuloimaan...

Mutta nyt se  on kyllä auttamatta ohi, vettä vihmoo ja tuuli tuivertaa. Mutta mitäs me pienistä!

 

                     Jos hyviä puolia mietitään niin...

*Joku muu ruokkii lapset vähintään kerran päivässä ja keksii niille tekemistä vielä kotiinkin.
*Treenien jälkeen lapsukaiset rauhoittuvat vähäksi aikaa paikoilleen, ruoka uppoaa ja uni maistuu.
*Omatkin harrastukset alkavat. Tänä syksynä jytäjumppaa ja laulua, ei mitään käsitöihin liittyvää, jotta ehdin tekemään ufotöitä pois nurkista ( juu niin varmaan =).
*Puoliskolla ei ole niin kova hinku järvelle, kun myrskyt keikuttavat venettä. Eikä pilkkijäätä ole vielä Inarissakaan, että turha lähteä sinnepäin ajelemaan.
*Lenkille voi taas hiostumatta pukea takin, jonka taskuihin saa helposti mukaan pakolliset roinat; avaimet, nessut, puhelimen ja kuulokkeet.
*Joululahjoja voi alkaa pikkuhiljaa puuhastelemaan, eikä vaikuta ihan bimbolta.

Pikkuruiselle

 Kesäkäsityö valmistui viime hetkellä. Oikein kiva malli virkata, mutta välillä jo tuntui ettei työ etene vaikka kuinka koukkua heiluttaisi. Ristiäisaamuna virkkasin viimeisen rivin. Isommankin peiton olisi toki voinut vielä tehdä, mutta lankaa ei ollut enempää ja lahjansaajakin vielä niin piskuinen, että pikkuviltti riittää lämmikkeeksi pitkäksi aikaa. Ihanaa, kun on taas uusi pieni ihminen, jolle voi ommella ja puuhastella jotain suloista... =)