Pitsiä pimiässä

Ulkona on kokoajan harmaata ja hämärää, ilta pimenee aikaisin, eikä puissakaan ole vielä kunnolla värejä. Hillityn siniharmaa keittiön kesäverho alkoi sulautua liikaa maisemaan ja sai lähtöpassit. Kirppikseltä löytyi tilalle sopivan kokoinen soiro pirteää kukkakangasta.

Reunaan virkkasin ohuesta vaaleankeltaisesta puuvillalangasta kevyen pitsin.

Cd- levykoristeet ovat tyttöjen kerhossa tekemiä.

Piirtelyä ja pujottelua purkituksen lomassa

Syksy pitää puuhakkaana. Hellan vieressä vahtiessa päädyin uudistamaan sutturättikoria. Ja toisella kädellä tartuin viimeinkin kesätehtävään, jonka Käta-kurssilta keväällä saimme. Ehkä hieman viime tingassa, kun kurssikin jo ensi viikolla alkaa. Kesän aikana piti perehtyä johonkin alkuperäiskansaan. Taitaa noiden parin sutunkin perusteella olla aika helppo arvata mun aihe. En vielä tiedä mihin kaikkeen pitäisi viikingit mielessä tarttua, mutta ainkin kankaanpainamista, vaateompelua ja kudontaa on syksyllä tulossa.

Sutturätin majaavat keittiönpöydällä pienessä punotussa korissa. Syksyn kunniaksi kori pukeutui värikkäämmin. Lila ja hopea kahvipussista, kirjava maissipakastepussista. Mukavaa hermojen lepuutus hommaa, jonka voi laskea heti kädestä, kun kattila kutsuu.

Pussitusta ja kirppuja

Hurautin läpikuultavasta verhokankaasta suojapussit (tai oikeastaan suojahatut, silla ne ovat pohjasta avoimet) kodinkoneille. Koneet ovat pöydällä tyrkyllä jatkuvasti ja välillä ahkerassa käytössä, mutta unohtuvat välillä viikoiksi keräämään pölyä ja möhnää. Suojien onkin syytä olla läpinäkyviä, muuten masiinat olisivat vielä harvemmin käytössä. Nämä ovat myöskin hillityt ja huomaamattomat ja sopivat siksikin ahtaaseen keittiöömme.

 Suuri korkea kori oli hankalan rosoine ja tikkuinen sisäpinnaltaan. Ompelin sille sisäpussin parista vanhasta lakanasoirosta ja nyt siinä voi säilyttää  lankoja ja keskeneräisiä käsitöitä (akuutteja, eihän tähän toki kaikki keskeneräiset kerralla mahdu).

Seuraavaksi piti alkaa ompelemaan vinhasti venyville lapsille vaatteita, mutta pöydällä lojuva silppukasa vaati päästä käsittelyyn... nyt siis työstän tätä...

Kirpparilta löysin omasta mielestä kivoja vaatteita tytöille. Kumpikaan ei kuitenkaan riemusta suoranaisesti hihkunut, joten saa nähdä pitävätkö kuitenkaan. Merkki näissä on Zalekua, joka valmisti 60-luvulta 90-luvun loppupuolelle asti tuotteensa Suomessa. Nykyiset Zalekua vaatteet tehdäänkin sitten jo jossain ihan muualla.

 Vekkimekko on kokoa 125cm ja on tosi mini =) Tytöthän on jo isompia, mutta tämä menis tunikasta, jos vaan suostuvat käyttämään.

Oranssissa puuvilla paidassa on iiihana kaulus ja sievät koristeet. Taas mun mielestä hauska, likat ei sanoneet juuta eikä jaata.

Tämä valkoinen röyhelöpaita sentään kelpasi molemmille.

Kiitos Raija tunnustuksesta. Vastailenpa samointein kysymyksiin...

1. Suosikkiväri: KAIKKI, jokainen väri on kiva jossain. 

2. Suosikki eläin: Mustarastas ja harakka

3. Suosikki numero: Alkuluvut

4. Suosikki alkoholiton juoma: Vesi

5. Facebook vai Twitter: Facebook 

6. Intohimosi: Käsityöt ja näpertely 


7. Saada vai antaa lahja: Sekä että, jos lahja osuu nappiin


8. Suosikki kuvio: Spiraali

9. Suosikki viikonpäivä: Lauantai (tai mikä tahansa päivä, jolloin koko perheellä on vapaata, eikä mitään etukäteen ohjelmoituja kuvioita) 

10. Suosikki kukka: Gardenia, sen tuoksu on niin ihana! ( Harmi, etten saa niitä pysymään hengissä. En kyllä saa pysymään hengissä helppohoitoisempiakaan kasveja.) Ja ojakellukka ja pietaryrtti ja lemmikki ja pihatähtimö ja maariankämmekkä ja rantaminttu ja ja ja... =) ... katsokaapas vaikka nokkosen kukkaa tarkemmin!

Tarkoitus olisi jakaa tätä tunnustusta eteenpäin, mutta nyt luistan. Kiitos kaikille vierailijoille. Ottakaa kukkanen mukaanne. 

Ja jättäkää ihmeessä jokin pieni puumerkki käynnistänne, että osaan poiketa vastavierailulle! On aina yhtä kivaa tutustua uusiin blogeihin.

Pinssi

Esikon suuri mainospinssi koki muodonmuutoksen. Toiveena oli, että käyttäisin juuri näitä nappeja, muuten sain vapaat kädet. Lisäsin nyöriä, helmiä ja kirjontaa.

Omaan silmään turhan hajanainen, (suunnittelin ihan toisenlaista ilmettä, mutta kun se ei toiminutkaan jouduin purkuhommiin) , mutta en nyt jaksa tuhrata tämän kanssa kauempaa. Ihan kiva yhden illan "aivoton" välipalatyö.

Toisellekin tunika

Periaatteessa tämä tunika on edellisen valmistuneen tunikan kaksonen, epäidenttinen. Silmukkamäärä, puikon (+koneen silmukan) koko ja kavennukset ovat samat, mutta materiaali eri. Aiemmin valmistunut tunika oli villainen, tämä puolestaan jotain sekoitelankoja, joiden vyötteet olen hukannut. Tämä versio on pehmeämpi ja laskeutuvampi,  mutta samalla myös aika löysä ja turhan omapäinen; tuon helman tein jo pariin kertaan uusiksi. Ja yritin kosteudellakin kesyttää sitä. Aina vain se haluaisi rullautua.

Neuloin kahta lankaa yhtäaikaa. Neulekoneessa jompikumpi kerä juoksi kokoajan huonommin ja toinen liukkaammin. Siitä johtuu tuo raitaisuus. Tiesin odottaa raitoja jo koepalan perusteella joten voi siis sanoa, että tämä oli harkittu ratkaisu =)

Vartalo-osan neuloin yhtenä kappaleena, joten vain toisessa sivussa on sauma. Kaarrokkeen neuloin taas käsin. Se on tällä kertaa helmineuletta paitsi kavennuskohdissa.

Aamulla vilu ja päivällä hiki

Vihreästä 7veikasta tein kokeiluluontoisesti kaarroketunikan tytöille. En ole aiemmin kokeillut tätä mallia. Mittoja laskeskelin valmiiseen malliin (löytyy Novitan sivuilta) verraten, mutta aika paljon muutinkin, kun tyttö on kuin heinänkorsi. Tänään olikin aamulla sen verta viileää, että likka halusi tunikan pukea kouluun. Repussa toi sen sitten iltapäivällä takaisin päin. Jaksaa aurinko vielä ihanasti lämmittää!

Kainaloihin asti neuloin koneella. Kaarroke ja helman resori veivätkin aikaa ainakin tuplasti. Tuon rintaa kiertävän resorin jättäisin näin jälkiviisaana pois, mutta ei se päällä käytössä näytä niin pöhköltä, kuin tuossa kuvassa. Ja kaarrokkeeseenkin on seuraavaksi kerraksi uusia suunnitelmia. Kavennukset erottuvat ainakin omaan silmään kuvasta kamalan selvästi, mutta ehkä ne siitä pian käytössä tasottuu. Nyt neiti nappasi tunikan päälle melkein suoraan puikoilta.

Koska tyttösiä on kaksi, on seuraava tunikan aihio jo neulottuna. Tylsän suora keskivartalo surahti koneessa valmiiksi eilen illalla parin tv-sarjan mainoskatkoilla. Tänään voikin sitten illalla linnottautua keinutuoliin neulomaan käsin mielenkiintoisempia osioita.