Jotain sentään

Luulisi, että kun harrastukset -lasten ja aikuisten- ovat kesäkatkolla, niin sitten jäisi enemmän aikaa käsitöille. Johonkin aika kuitenkin karkaa. Juhannuksena kerkesin pariksi tunniksi ompelukoneelle ja hurautin itselleni simppelin tunikan seuraavan päivän juhliin. Kaavan piirsin aika hatusta, vanhaa teepparia hyödyntäen.

Helmaan ja hiansuihin hyödynsin kankaan reunat, säästyi siis kääntämisen vaiva. Kangas on pitkään kaapissa marinoitua viskoosia, pehmeää, mukavaa ja vilpoisaa. Kun vielä ilmat lämpiäis, lomakin alkaa ihan just kohta.

Poppanaprojekti ei oikein napannut. Kutominen vielä menetteli, mutta lankojen solmiminen ja viimeistely hieman venähti. Kehtaanko tunnustaa... poppanat on kudottu, kun iso vauvamaha hankaloitti puiden välissä pujottelua... ja se vauva täyttää tänä vuonna kymmenen. Nyt otin itsestänä niska otteen ja tein yhden valmiiksi asti (näitä on siis useampi raakile odottelemassa =)

Poppana on kudottu ontelona. Pohjaan tuli sauma, jonka varmistin useammalla ompeleella. Pohjasolmut samoin kuin kassin yläreunan solmut piilotin kangassoiron sisään. Ensin ajattelin kassia itselle, mutta kun sopivasti saimme kutsun synttärikahvitteluille, niin kassi muuttikin uuteen kotiin.

Lämmintä Juhannusta!

Rantaretki

aurinkorasva kirvelee silmissä

hiekkaa hiuksissa

hämähäkkejä viltillä

käsityötä ei jaksa sittenkään kaivaa esiin kassista

keksien suklaahiput sulavat auringossa

eikä lämpöisessä kolassa ole enää kuplia

pienimmäinen haluaa välttämättä puskapissalle 

vaikka varmaan kotiin astikin jaksaisi

retkikassit pakataan jo illalla valmiiksi

aamulla mennään uudestaan