Toukat ei ällötä enää... kauheesti. Sirkat on melkein söpöjä.... aika creepyjä kylläkin. Ulkona jokaista pörriäistä ja mönkijää katsoessa ekaks miettii "voisko Keke syödä ton?" . Taskussa on aina pikkupurkki luomuruoka-löytöjen varalta.
Juhannus meni sopuisasti terraariota tehdessä. Ite leikattiin, hiottiin ja liimattiin kaikki. Paitti ovet ostettiin liikkeestä liukukiskoineen. Oviaukko kun sovitettiin kohilleen, niin siihen oli mukava valmiit siistit ovet asentaa. Muuten ei kaikki osat ole ihan tasan suorat ja jäptit, muttei pikku vippaus erotu eikä käyttöä haittaa.
Vähän ailahtelevainen nuori meillä asustelee. Välillä säpsii kaikkea ja piilottelee vino-bambun takana. Välillä töröttää rohkeesti näkösällä eikä välitä vaikka roplaan terraa. Ehkä se on jo oppinu tunnistaan sen henkilön, joka tuo ruokaa pirttiin ja joskus hellii herkku-hunajalla.
3 kommenttia:
Kaunis otus tämä vihreä, tykkään.
Siitähän tuli kiva terrorio.Kelpaa keken köllötellä.
Pientä säätöä terra kaipaa kyllä. Kunhan nuo kasvit kasvaa, niin on vielä viihtyisänpi koti. Yläosaan täytyy saada vähän lisää näkösuojaa vaikka muovikasveista ja tausta kaipaa väriä. Ja muovilaatikko-kostutus-viritys on tarkoitus korvata paremmin sisustukseen sopivalla kunhan kerkeen askarteleen.
Lähetä kommentti