Humiseva harju

Nypläyskurssin "päättötyönä" piti valmistaa pieni taulu tai joku muu pikkutyö, jossa nypläykseen liitetään jotain luonnosta poimittua. Tavallaan menin helpomman kautta, sillä liimata lätkäytin vain nyplätylle nauhalle sievän simpukan...
... mutta toisaalta pohjan teossa menikin aikaa hieman enemmän....

Vinkeitä

 Nappasin vanhoista lehdistä muutaman kivan idean vinkiksi muille. Aika valuu omien sormieni lomitse ja siinä samassa taitavat mennä käsityölahjasuunnitelmatkin. Pukinkonttiin valmistuu näillä näkymin vain jotain pikkujuttuja, ellen sitten jätä nukkumista vallan väliin pariksi viikoksi...

Juhlakunnossa ei moittimista

 Monen illan näperrys ja pikkutuntien aherrus... Tylliunelma, jota käytetään todennäköisesti vain kerran...

 Halloween-juhlissa!

Ehkä sitten joskus monen,monen,monen,monen vuoden päästä ompelen harsoja ja hörsylöitä oikeaan hääpukuun.

Modernin noidan ja Pikku-Pahulaisen asuissa hoviompelija pääsi luikahtamaan aidan matalimmasta kohdasta; muutama sovitteleva pisto mustaan mekkoon sekä pienemmälle uusi samettiviitta ja eikun bileisiin!

SitäSunTätä

Ompelukone on kärsivällisesti odotellut polkijaa keittiön lattialla jo kuukauden päivät, mutta turhaan. Muut kiireemmät puuhat kiilaavat jatkuvasti jonon ohitse.

 Silkkipainokurssilla oikaisin matalamman aidan kohdalta ja painoin tyttöjen itse suunnittelemat kuvat suoraan valmispaidoille.

 Ei kurssin anti ole pariin paitaan tietenkään jäänyt, vaan eritavoin uudistettuja kankaita on useampi metri odottamassa ompelurauhaa ja inspiraatiota.

 Nypläyksestä alan päästä pikku hiljaa vähän jo jyvälle...

... jonkinlainen pikku taulu pitäisi saada valmiiksi syksyn aikana.

Romuhaaste ja kuukauden kootut

Kiitos Haasteesta RaijaAnnikki , kyllä juu löytyy romua jos jonkinlaista. 

 Nappasin koneelta pari romumaistiaista, ihania, kivoja, mukavia, eipä käy näitä(kään) hävittämän =) Aarteita säilötään, vaikka meillä on taas meneillään mullistus, tavaroiden uudelleen järjestely ja siinä samalla rankalla kädellä suoritettu karsinta.

Kaikki alkoi siitä,että tytöt halusivat pois kerrossängystä ja vähän omaa rauhaa. Neliöitä kun ei mistään tähän hätään saada lisää, niin päädyttiin parvisänkyihin. Äkkiseltään luulisi, että pikkuhomma, mutta;
Ensin piti kärrätä likkojen huoneesta ulos monta kuutiota romua ja rompetta (yläkuva siivouksen jälkeen =) sekä irrottaa seiniltä vanhat hyllyt ja paklata hyllyistä jääneet reiät ja jäljet, maalata seinät uudelleen  ja vasta sitten päästiin varsinaisiin kasaushommiin. Mutta kyllä tulikin kiva, avarampi ja valoisampi.

Pikku hiljaa pitäisi vielä siirtää tärkeimmät  tavarat uusille paikoille. Hitaasti hyvä tulee...

...eikä nopeemmin ehtiskään, kun koko perheen harrasteet ovat taas päässeet kunnolla vauhtiin. Sukkasatoonkin ilmottauduin mukaan, mutta häpeäkseni en ole ehtinyt saamaan vielä mitään valmiiksi, tulollaan kyllä on...

... niinkuin kaikki muukin...

 ...silkkipainokurssi pääsee toden teolla vauhtiin ensi viikonloppuna...

 ...nypläykseen perehtyminen alkaa viikon kuluttua...

Kerran jo yritin, mutta neljän tunnin yöunilla ei homma oikein perjantai-iltana iskenyt.

Kokeilin sitten kotona ominpäin, vaikkei mulla niitä nypylöitäkään vielä ole.

Nojoo, saap nähä. Ehkä menettelee, jos pitäydyn paksummissa langoissa.

Taidan mieluummin ostaa valmiin, koneella tehdyn pitsin, jos krumeluuria johonkin tartten.

 Kerran kuussa pääsen päräyttelemään puuntyöstökoneilla. Olipas kivaa pitkästä aikaa! Höyläsin, jyrsin ja hioin mallikkaan pöytälevyn, mutta koska se ei ole lainkaan kuvauksellinen, kuvasin vain näitä heikommin onnistuneita tekeleitä:

 Aika liki 20 vuoden tauon jälkeen uskaltauduin sorvin ääreen, enkä halkaissut kalloani enkä ruhjonut sormiani. Sorvaaminen oli hauskaa, huolimatta tylsistä taltoista, surkeasta sorvista ja onnettomista kapuloista, joita sain aikaiseksi. Miten muistinkin sorvaamisen hartioita jumivaksi ja pelottavaksi, vaikka aikoinaan surauttelin lukemattomia kapuloita uusiin mittoihin?
Mutta ne nypläysnypylät kuitenkin ostan valmiina =D

tee yy äl - äs ää ää

Aikas tylsän puoleisia ufo-käsitöitä olen puurtanut to-do-listalta pois. Niinkuin nyt taas nuita poppanoita, niitä samoja kymmenen vuotta vanhoja. Tällä kertaa ei tullut kassi, vaan pehmusteet tuoleihin. Ite kyllä tykkään. Tai siis peffa kiittää, silmillä on vähän totuttelemista, kun maku on vuosien myötä muuttunut ja sisustuskin pari kertaa jo vaihtunut sen jälkeen kun nämä on puista irrotettu. Mutta eihän näihin käytettyä aikaa viittinyt hukkaankaan heittää, kun ovat vielä just keittiötuoleihin passelit. Lasten mielestä saisi olla pulleammat, mutta minkäs teet, kun nämä on kutoessa täytetty, eikä fylliä voi enää jälkikäteen lisätä

Pikku-Rinssi-Äitin-Muru sai oman spesiaali-pehmusteen, että yltää syömään suttaamatta.

Töissä vasta on ollutkin loman jälkeen aivan superhyper tylsää ja puuduttavaa. Mutta päivä kerrallaan. Musiikin ja äänikirjojen voimalla. Kirjan tai kaksi ehtii viikossa kuuntelemaan, riippuu vähän siitä kuinka paljon "joutuu" työkavereiden kanssa seurustelemaan. Tai ei kai kukaan kohta enää jutulle uskallakaan, kun täti välillä vasara kädessä joraa ja saattaapi pieni laurun lorauskin livahtaa.

"Tonight I'm gonna have myself a real good time 

I feel alive and the world it's turning inside out Yeah! 

I'm floating around in ecstasy 

So don't stop me now don't stop me 

'Cause I'm having a good time having a good time"

 

"I'm a shooting star leaping through the skies 
Like a tiger defying the laws of gravity 
I'm a racing car passing by like Lady Godiva 
I'm gonna go go go 
There's no stopping me"

"I'm burning through the skies Yeah! 
Two hundred degrees 
That's why they call me Mister Fahrenheit 
I'm trav'ling at the speed of light 
I wanna make a supersonic man of you "

"Don't stop me now I'm having such a good time 
I'm having a ball don't stop me now 
If you wanna have a good time just give me a call 
Don't stop me now ('Cause I'm having a good time) 
Don't stop me now (Yes I'm having a good time) 
I don't want to stop at all "

(Kouluajoilta on säästynyt pussillinen kokeellisia puupäitä,  joilla pienimmäinen tykkää leikkiä.)

Suosikki

 Riihimäen pikku-tuoppeja näkyy kirppareilla aika usein, mutta koska meillä ei oikeesti ole tarvetta&tilaa olen ne kiltisti jättänyt aina hyllyyn. Mutta parisen viikkoa sitten Porissa repsahdin; naarmuttomat ja siistit lasit 0,4e kipale. Kun ei mitään muuta kivaa löytynyt, niin nappasin nämä matkaan.

Ja nyt tarttee vissiin etsiä toinenkin tämän mallinen. On niin mukava käteen ja sopiva kahvimukiksi, että meillä on tuon miekkosen kanssa kevyttä nokkapokkaa siitä, kumpi saa juoda tästä =)