Sainpas valmiiksi! Kokeilin ekakertaa suurehkoa kolmiohuivia
revontulihuivin ohjeella. Alku sujui sutjakasti, mutta loppupään kerrokset tuntuivat toivottoman pitkiltä. Onneksi simppeliä mallia oli helppo neuloa luennoilla ja elokuvia katsellessa.
Nyt on jotain pehmeää, kevyttä ja lämpöistä, johon kääriytyä, kun iltaisin väsy ja veto viluttaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti