maanantai 15. toukokuuta 2017

Makeaa

Kokeiltiin koulussa sokerimaalausta. Kartongit kipristeli ja sokeripinta jäi tahmean tuntoiseksi, mutta tykästyin kuitenkin tekniikkaan. Näistä voisi poimia jonkin yksityiskohdan jatkojalostukseen vaikka neuleeseen tai kirjontatyöhön... Värit leviää ja sekoittuu ihan oman mielensä mukaan. Yläkuvan työhön sommittelin mielestäni kohtuullisen inhimilliset kasvot, mutta kuivuneessa työssä onkin jo ihan toisenlainen tunnelma. Töitä voisi varmaankin käsitellä jollain lakalla, jotta niistä saisi kestävämmät. 









sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Aurinkoista Äitienpäivää

 Aamulla heräsin vastapaistettujen sämpylöiden tuoksuun. Esikoinen oli noussut hyvissä ajoin touhuamaan ja taikonut myös kääretortun. Pikkumies auttoi leikkaamaan leivän päälisiä ja keitti sopivan vahvat kahvit.
 Poika oli koulussa askarrellut pefletin, mutta on kyllä mun mielestä liian sievä saunakäyttöön. Taidan käyttää pöytäliinana.

keskiviikko 1. maaliskuuta 2017

Ontelopipa



Mies on jo pitkään pyytänyt uutta lämpöistä pipoa, mutta aina on ollut jotain kiireellisempää tai mielenkiintoisempaa työn alla. Onteloneuleesta innostuneena inspiroiduin vihdoin pipohommiin.
Tällä kertaa maltoin jopa tehdä pienen kokeilutilkun ennen varsinaiseen työhön tarttumista.

Villalangat on jotain hyvin marinoituneita aarteita, merkistä ei hajuakaan. Hippusen ohuempaa kuin esimerkiksi Novitan Nalle.
Pipon voi siis fiiliksen mukaan kääntää. Alareunaan tein kujan kuminauhalle, sillä muuten tuo aloitusreuna jää ihan hervottoman löysäksi ja lörpsähtää käytössä.
Kiva oli tehdä tätäkin. Vaatii kyllä ihan erilailla keskittymistä, kuin vaikka jotku perussukat.

tiistai 24. tammikuuta 2017

Pari jouluista

 Monenmoista joululahjaa tuli taas itse väkerrettyä, mutta suurin osa jäi filmaamatta. Parit tumput muistin sentään kuvata. Molemmat seiskaveikasta aikuiseen käteen koulun teoriatunneilla askaroitu. Mallia katsoin pinterestistä ja sovittelin silmukkamääriin sopiviksi. Pääkallolapasissa aukkopeukalo (samaa kerää kuin kallotkin, vaikka näyttä jostain syystä erilaiselta kuvassa) ja sydänlapasissa kiila.


maanantai 23. tammikuuta 2017

Meowth

 Poika pyysi ompelemaan t-paitaansa jonku Pokemonin. Aplikointi-ideoita etsiessä kekkasin helpomman ajatuksen. Leikkasin kopiokalvosta sabluunan ja kaivoin seulan esiin varaston uumenista. Pari kolme vuotta vanhat painovärit esiin ja tsekkaus, että toimivat vielä. Vähän teippailua ja pari vetoa värillä. Valmis.
Valkoinen paita isälle ja sininen pojalle.

sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Charmander ja Mew

Pokemonit jaksaa kiinnostaa edelleen perheen kahta nuorimmaista. Neuloin toiselle pelurille lämpöiset tumput onteloneuleena. Periaatteessa tumput voisi kääntää, sillä värit ovat sisäpuolella toisinpäin. Oikeankäden tumpussa on etusormelle kurkistusaukko. Nyt voi vilposemmalla ilmalla pelata käsineet kädessä. Hahmojen hännät kiertävät kämmenpuolelle.

Vähän hahmojen ääriviivoja vahventelin paraatipuolelta. Tumpuissa on vain 35 silmukkaa, johtuen saajan siroista kätösistä ja siksi hahmot piti aikaan saada kohtuu pienellä silmukkamäärällä.
 Kuvioihin katsoin mallia netistä ja piirtelin suunnitelmat ruutupaperille. Aloittaessa en ollut ihan varma kerrosten määrästä (tietenkään en tehny mallitilkkua) ja pelkäsin etteivät kuviot mahdu, siksi hahmot jäivät omasta mielestä hitusen turhan alas.
En ole aiemmin onteloneuletta kokeillutkaan ja heti tykästyin. Hidasta hommaa on kyllä.

tiistai 1. maaliskuuta 2016

Saldo

 Puolitoista kuukautta koulua käytynä. Mukavaa on ollu. Vähän kuivemmat teoriatunnitkin on sujuneet suht kivutta, kun ne on voinu hyödyntää neulomiseen.Tähän mennessä on valmistunut viisi kaulahuivia, yhdet tumput ja kaksi villapaitaa. Villapaidat neuloin kaksinkertaisesta  langasta; toisena Novitan Polku ja toisena joku plingpling-kimalle tekokuitu. Itelle ja tyttärelle molemmille samanlaiset. Mun mielestä tuli kivat peruspaidat ja tyttökin tykkäs. Ohuet, mutta silti lämpöiset.


Teorianosuuden opiskelu on ollu niin ihanasti erilaista kuin aiemmissa kouluissa. Ensin olin tunnilla yksin kutimieni kanssa, mutta sitten niitä ilmestyi muillekin. Jokunen on ottanut tunnille mukaan värityskirjat. Opettajat oikeen suositteli, että välillä voi kesken tunnin nousta vähän sivummalle tepsuttelemaan. Istumisen vastapainoksi meillä on myös paljon käytännön harjotuksia ja pieniä näytelmiä ja ryhmätöitä. Ja pari kertaa meidät on lähetetty ulos lenkille, samalla piti miettiä ja keskustella jostain aiheesta. Toisaalta kotitehtävien tekeminen on ollu haastavaa, kun meinaa perheellisellä tunnit loppua vuorokaudesta. Ja kun ne aiheet on ollu vielä niin mielenkiintoisia, että välillä huomaa lukevansa ja tekevänsä vähän liikaakin. No nyt on onneksi talviloma =)