keskiviikko 1. maaliskuuta 2017

Ontelopipa

Henkilön Katja Toiva kuva.
Mies on jo pitkään pyytänyt uutta lämpöistä pipoa, mutta aina on ollut jotain kiireellisempää tai mielenkiintoisempaa työn alla. Onteloneuleesta innostuneena inspiroiduin vihdoin pipohommiin.
Henkilön Katja Toiva kuva.
Tällä kertaa maltoin jopa tehdä pienen kokeilutilkun ennen varsinaiseen työhön tarttumista.
Villalangat on jotain hyvin marinoituneita aarteita, merkistä ei hajuakaan. Hippusen ohuempaa kuin esimerkiksi Novitan Nalle. Värisävyt on ylemmässä kuvassa lähempänä todellisia värejä.
Pipon voi siis fiiliksen mukaan kääntää. Alareunaan tein kujan kuminauhalle, sillä muuten tuo aloitusreuna jää ihan hervottoman löysäksi ja lörpsähtää käytössä.
Kiva oli tehdä tätäkin. Vaatii kyllä ihan erilailla keskittymistä, kuin vaikka jotku perussukat.

tiistai 24. tammikuuta 2017

Pari jouluista

 Monenmoista joululahjaa tuli taas itse väkerrettyä, mutta suurin osa jäi filmaamatta. Parit tumput muistin sentään kuvata. Molemmat seiskaveikasta aikuiseen käteen koulun teoriatunneilla askaroitu. Mallia katsoin pinterestistä ja sovittelin silmukkamääriin sopiviksi. Pääkallolapasissa aukkopeukalo (samaa kerää kuin kallotkin, vaikka näyttä jostain syystä erilaiselta kuvassa) ja sydänlapasissa kiila.


maanantai 23. tammikuuta 2017

Meowth

 Poika pyysi ompelemaan t-paitaansa jonku Pokemonin. Aplikointi-ideoita etsiessä kekkasin helpomman ajatuksen. Leikkasin kopiokalvosta sabluunan ja kaivoin seulan esiin varaston uumenista. Pari kolme vuotta vanhat painovärit esiin ja tsekkaus, että toimivat vielä. Vähän teippailua ja pari vetoa värillä. Valmis.
Valkoinen paita isälle ja sininen pojalle.

sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Charmander ja Mew

Pokemonit jaksaa kiinnostaa edelleen perheen kahta nuorimmaista. Neuloin toiselle pelurille lämpöiset tumput onteloneuleena. Periaatteessa tumput voisi kääntää, sillä värit ovat sisäpuolella toisinpäin. Oikeankäden tumpussa on etusormelle kurkistusaukko. Nyt voi vilposemmalla ilmalla pelata käsineet kädessä. Hahmojen hännät kiertävät kämmenpuolelle.

Vähän hahmojen ääriviivoja vahventelin paraatipuolelta. Tumpuissa on vain 35 silmukkaa, johtuen saajan siroista kätösistä ja siksi hahmot piti aikaan saada kohtuu pienellä silmukkamäärällä.
 Kuvioihin katsoin mallia netistä ja piirtelin suunnitelmat ruutupaperille. Aloittaessa en ollut ihan varma kerrosten määrästä (tietenkään en tehny mallitilkkua) ja pelkäsin etteivät kuviot mahdu, siksi hahmot jäivät omasta mielestä hitusen turhan alas.
En ole aiemmin onteloneuletta kokeillutkaan ja heti tykästyin. Hidasta hommaa on kyllä.