tiistai 29. kesäkuuta 2010


Taas löytyi kivoja kankaita kirpputorilta. Vihreä ihanan pehmeä samettinen kangas on tyynyliina ja löysipaikkansa olohuoneen sohvalta. Punaisenkirjava kangas on jonkun itse ompelema vanha essu. Tästä esikko tilasi kesähatun, jonkavoin toivottavasti piakkoin esitellä valmiina.


Viikonlopun Juhannusreissulla napsaisin kuvan lasityöstä, jonka tein jokunen vuosi sitten kyläpaikan isännälle synttärilahjaksi. Itselläni ei kuvaa ennestään ollutkaan! Työ on toteutettu tiffanytekniikalla. Se on sijoitettu ulko-oveen ulommaksi lasiksi. Sisempään lasiin on suhautettu "kestosumua".

perjantai 25. kesäkuuta 2010


Lämmintä
Kosteaa
Hyttysiä
Koivun tuoksua
Lettuja
Makkaraa
Kiva retki melkein maalle
Mukana myös Max-koira (viime yön ompeluinnostuksen tulos)

sunnuntai 20. kesäkuuta 2010

Kiemuroita kerrakseen

Valitan pitkähköä taukoa: Kamera oli reissussa mukana pikku hurjapäällä;

Ompelukone on hurissut tasaiseen kun olen valmistautunut ensi viikonlopun sukujuhliin.
Oli tarkoituksena ommella tytöille vaaleanpunaiset tylliunelmat. Kankaat, langat, vinonauhat... kaikki oli jo valmiina. Mutta likat haluskin jotain muuta;

Helma on lähes kello. Taakse napsuttelin pihdeillä nepparit. Inhoan napinläpien ompelua! Kaavat piirtelin itse ja tyttöjen omien mittojen mukaan muokkasin. Silti jouduin jonkun verran taas purkamaan ja ompelemaan uudelleen. Olis kannattunut vähän useammin sovittaa. Mutta kun ompelee enimmäkseen yöllä, ei sovittaminen heti onnistu eikä viitsisi keskeyttää hyvää ompeluputkea. Ja sitten joutuu tekemään saman työn kahteen kertaan!
Yläosat vuoritettu erivärisillä (retrotyynyliina) kankailla, jotta tytöt tunnistavat omansa.

Kankaasta jäi jäljelle iso läjä kohtuullisen kokoista silppua. Pikku-jätkälle ompelin niistä liivin ja lätsän. Lakki on vuoritettu samalla kankaalla kuin liivikin.

Mies yllytti tekemään vielä meille aikuisille vaikka hatut samasta kankaasta. Kyllä suvun suut ammottais, jos koko konkkaronkka olis pukeutunut samaan kiemurakuosiin!

sunnuntai 6. kesäkuuta 2010

Kun piirtelee hatun kaavat omasta päästä, ei se välttämättä sovi alkuperäiseen kohdepäähän.

Tästä piti tulla pojulle 1-v, mutta on 8-vuotiaallekin vähän reilu. Mies 40-v haluais kalahatuksi, mutta raaskinko antaa?
Hatun alta pilkistää palanen vanhaa vanhaa vähän jo haalistunutta Unikko-kangasta. Tilasin ompelukoneeseen pallistajan ja treenasin sen käyttöä kääntämällä kankaan reunat. Ompelu on helppoa, kunhan alkuun pääsee, mutta kankaan ujuttaminen aloitukseen on hankalaa.

perjantai 4. kesäkuuta 2010

"Pikku homma" - ajattelin kirpputorilta löytyneen haalarin tuunaushommasta.
Aikaa meni paljon enemmän kuin etukäteen arvelin. Kun jouduin purkamaan saumaa, jonka ompelin pieleen ja tiukasti, niin meinasin heittää roskiin koko rätin. Mutta valmista tuli hetkellisestä uskonpuutteesta huolimatta!

Eli käänsin haalarin kankaat; vuorikangas päälle ja päälykangas vuoreksi.
Vetoketju piti myös kääntää.
Lyhensin puntteja ja vähän hihojakin.
Kavensin vartalon leveyttä hieman.
Huppua pienensin pikkuisen, ompelin nyörin reiät umpeen ja lisäsin pätkän kuminauhaa.
Resoreita en vaihtanutkaan, kun olivat ihan ok kunnossa ( enkä löytänyt kaapista sopivaa väriä), mutta käänsin ne (siistimpi sisäpuoli päälle) ja kavensin vähän. Ompelin resorit niin, että niihin on helppo livauttaa kumpparit tarvittaessa.
Kovasti oli neulaamista,  harsimista ja käsin ompeluakin.

Oliko tässä järkeä?
No ei... mutta kivat kankaat eivät päätyneet roskiin ja haalari on poitsulle just passeli.

Paljon kivempi kuin taustalla näkyvä harmaanmusta vanha haalari!