perjantai 26. elokuuta 2011

Pussitusta ja kirppuja


Hurautin läpikuultavasta verhokankaasta suojapussit (tai oikeastaan suojahatut, silla ne ovat pohjasta avoimet) kodinkoneille. Koneet ovat pöydällä tyrkyllä jatkuvasti ja välillä ahkerassa käytössä, mutta unohtuvat välillä viikoiksi keräämään pölyä ja möhnää. Suojien onkin syytä olla läpinäkyviä, muuten masiinat olisivat vielä harvemmin käytössä. Nämä ovat myöskin hillityt ja huomaamattomat ja sopivat siksikin ahtaaseen keittiöömme.


 Suuri korkea kori oli hankalan rosoine ja tikkuinen sisäpinnaltaan. Ompelin sille sisäpussin parista vanhasta lakanasoirosta ja nyt siinä voi säilyttää  lankoja ja keskeneräisiä käsitöitä (akuutteja, eihän tähän toki kaikki keskeneräiset kerralla mahdu).




Seuraavaksi piti alkaa ompelemaan vinhasti venyville lapsille vaatteita, mutta pöydällä lojuva silppukasa vaati päästä käsittelyyn... nyt siis työstän tätä...


Kirpparilta löysin omasta mielestä kivoja vaatteita tytöille. Kumpikaan ei kuitenkaan riemusta suoranaisesti hihkunut, joten saa nähdä pitävätkö kuitenkaan. Merkki näissä on Zalekua, joka valmisti 60-luvulta 90-luvun loppupuolelle asti tuotteensa Suomessa. Nykyiset Zalekua vaatteet tehdäänkin sitten jo jossain ihan muualla.

 Vekkimekko on kokoa 125cm ja on tosi mini =) Tytöthän on jo isompia, mutta tämä menis tunikasta, jos vaan suostuvat käyttämään.

Oranssissa puuvilla paidassa on iiihana kaulus ja sievät koristeet. Taas mun mielestä hauska, likat ei sanoneet juuta eikä jaata.


Tämä valkoinen röyhelöpaita sentään kelpasi molemmille.


torstai 25. elokuuta 2011


Kiitos Raija tunnustuksesta. Vastailenpa samointein kysymyksiin...

1. Suosikkiväri: KAIKKI, jokainen väri on kiva jossain. 

2. Suosikki eläin: Mustarastas ja harakka

3. Suosikki numero: Alkuluvut

4. Suosikki alkoholiton juoma: Vesi

5. Facebook vai Twitter: Facebook 

6. Intohimosi:
 Käsityöt ja näpertely 


7. Saada vai antaa lahja: Sekä että, jos lahja osuu nappiin


8. Suosikki kuvio: Spiraali

9. Suosikki viikonpäivä: Lauantai (tai mikä tahansa päivä, jolloin koko perheellä on vapaata, eikä mitään etukäteen ohjelmoituja kuvioita) 

10. Suosikki kukka: Gardenia, sen tuoksu on niin ihana! ( Harmi, etten saa niitä pysymään hengissä. En kyllä saa pysymään hengissä helppohoitoisempiakaan kasveja.) Ja ojakellukka ja pietaryrtti ja lemmikki ja pihatähtimö ja maariankämmekkä ja rantaminttu ja ja ja... =) ... katsokaapas vaikka nokkosen kukkaa tarkemmin!

Tarkoitus olisi jakaa tätä tunnustusta eteenpäin, mutta nyt luistan. Kiitos kaikille vierailijoille. Ottakaa kukkanen mukaanne. 

Ja jättäkää ihmeessä jokin pieni puumerkki käynnistänne, että osaan poiketa vastavierailulle! On aina yhtä kivaa tutustua uusiin blogeihin.

tiistai 23. elokuuta 2011

Pinssi

Esikon suuri mainospinssi koki muodonmuutoksen. Toiveena oli, että käyttäisin juuri näitä nappeja, muuten sain vapaat kädet. Lisäsin nyöriä, helmiä ja kirjontaa.


Omaan silmään turhan hajanainen, (suunnittelin ihan toisenlaista ilmettä, mutta kun se ei toiminutkaan jouduin purkuhommiin) , mutta en nyt jaksa tuhrata tämän kanssa kauempaa. Ihan kiva yhden illan "aivoton" välipalatyö.

maanantai 22. elokuuta 2011

Toisellekin tunika

Periaatteessa tämä tunika on edellisen valmistuneen tunikan kaksonen, epäidenttinen. Silmukkamäärä, puikon (+koneen silmukan) koko ja kavennukset ovat samat, mutta materiaali eri. Aiemmin valmistunut tunika oli villainen, tämä puolestaan jotain sekoitelankoja, joiden vyötteet olen hukannut. Tämä versio on pehmeämpi ja laskeutuvampi,  mutta samalla myös aika löysä ja turhan omapäinen; tuon helman tein jo pariin kertaan uusiksi. Ja yritin kosteudellakin kesyttää sitä. Aina vain se haluaisi rullautua.


Neuloin kahta lankaa yhtäaikaa. Neulekoneessa jompikumpi kerä juoksi kokoajan huonommin ja toinen liukkaammin. Siitä johtuu tuo raitaisuus. Tiesin odottaa raitoja jo koepalan perusteella joten voi siis sanoa, että tämä oli harkittu ratkaisu =)


Vartalo-osan neuloin yhtenä kappaleena, joten vain toisessa sivussa on sauma. Kaarrokkeen neuloin taas käsin. Se on tällä kertaa helmineuletta paitsi kavennuskohdissa.

perjantai 19. elokuuta 2011

Aamulla vilu ja päivällä hiki

Vihreästä 7veikasta tein kokeiluluontoisesti kaarroketunikan tytöille. En ole aiemmin kokeillut tätä mallia. Mittoja laskeskelin valmiiseen malliin (löytyy Novitan sivuilta) verraten, mutta aika paljon muutinkin, kun tyttö on kuin heinänkorsi. Tänään olikin aamulla sen verta viileää, että likka halusi tunikan pukea kouluun. Repussa toi sen sitten iltapäivällä takaisin päin. Jaksaa aurinko vielä ihanasti lämmittää!


Kainaloihin asti neuloin koneella. Kaarroke ja helman resori veivätkin aikaa ainakin tuplasti. Tuon rintaa kiertävän resorin jättäisin näin jälkiviisaana pois, mutta ei se päällä käytössä näytä niin pöhköltä, kuin tuossa kuvassa. Ja kaarrokkeeseenkin on seuraavaksi kerraksi uusia suunnitelmia. Kavennukset erottuvat ainakin omaan silmään kuvasta kamalan selvästi, mutta ehkä ne siitä pian käytössä tasottuu. Nyt neiti nappasi tunikan päälle melkein suoraan puikoilta.


Koska tyttösiä on kaksi, on seuraava tunikan aihio jo neulottuna. Tylsän suora keskivartalo surahti koneessa valmiiksi eilen illalla parin tv-sarjan mainoskatkoilla. Tänään voikin sitten illalla linnottautua keinutuoliin neulomaan käsin mielenkiintoisempia osioita.

tiistai 16. elokuuta 2011

Hometalo


Pikkuhiljaa aloittelemme tyttöjen kanssa "oikean" nukkekodin kunnostusta. (Tähän asti tytöt ovat rakennelleet nukeille ja pikkueläimille asumuksia pahvilaatikoista.) Tämän on isäni rakentanut joskus kolme vuosikymmentä sitten. Ainakin. Talo unohtui pitkäksi aikaa ulkovarastoon ja sai siellä pintaansa pölyn ja parin linnunkikkareen lisäksi vähän homettakin.


Silloin joskus askartelimme lattiaan mattoja ja seinille tapetteja kaikenlaisista rakennusjämistä ja näytepaloista. Onneksi liima oli ajan saatossa haurastunut niin, että saimme vanhat roippeet pääosin rapsuteltua irti. Ihan puhtaaksi ei yritettykään, kunhan uudet liimat ja maalit saadaan pysymään.


Korjaus saa kaikinpuolin muutenkin olla aika krouvi.  Alakerran seinät tuettiin "lankkulattian" avulla suoriksi ja kaikki pinnat maalattiin valkoisiksi. Katon maalasimme kultamaalilla. Tarkoitus on vielä maalata, tapiseerata, listottaa sekä liimata kokolattiamattoja. Ja tietysti sisustaa. Tytöt ovat jo miettineet huonejärjestystä. Alakertaan tulee wc/kylppäri, sauna ja varasto/autotalli. Kakkoskerrokseen kuulemma olkkari sekä keittiö ja ylemmät huoneet ovat makuuhuonekäytössä.



maanantai 15. elokuuta 2011

Yöllisiä innostuksia

Tällä kertaa inspiroiduin kissamakin hauskasta hännästä. Vähän kapinen alkuperäiseen verrattuna ja väärän värinen, mutta ehkä kuitenkin jotenkin eläimellinen? 




Toinen huivikokeilu muistuttaakin enämpi ... ehkä... ohutsuolta?... 


Reilu viisi metriä pehmoisesta sekoitelangasta kapeaa suoraa pötköä. Saa ja tarkoitus onkin, että menee rullalle.


Menee kaulaan monin kertaisesti olematta kuitenkaan ahdistavan tönkkö. Tylsänä hetkenä tätä voi letittää tai kehittää mielenkiintoisempia solmiamistapoja.



 Ja onhan tää talvella kätevä, jos tarvii vaikka noutaa pilkkijä avannosta. Epämuodikas vanha kännykkä toiseen päähän painoksi ja eikun pelastamaan.

sunnuntai 14. elokuuta 2011

HiippaPipat

Nyt kun neulekone on viriteltynä tuonne keittiöön kaikkien tielle, olen ahdistanut kanssaeläjiä lisää levittelemällä käsityölehtiäkin ympäri ämpäri kaikille tasoille (ja lankoja on tietysti pussukoissa siellä täällä). Vanhat lehdet tuntuvat aivan lukemattomilta, kun katsookin tarkemmin niiden neuleohjeita ompelusten sijaan. Eräästä lehdestä lapset bongasivat hiippapipon kuvan. Yhdellä koulukaverilla oli viime talvena pitkä hiippis ja semmoisen tekemisestä oli kyllä jo silloin puhetta, mutta kesä yllätti ennenkuin sain aikaiseksi. Neulurilla kaksi pipon runkoa syntyikin aika nopeasti, vaikka kikkailin langanvaihtoja. Lehden ohjetta en noudattanut laisinkaan, kuva vain sytytti kipinän.

Eka kokeilukappale ei saavuttanut vaativien asiakkaiden suosiota. Itsevärjätystä Nallesta tuli omasta mielestä oikein kiva pinta, mutta siitä saan kuulemma tehdä sitten jotain itelleni. (Tuon pörrön käytön hokasin myös vasta viimeriveillä)


Onneksi lankavarastosta löytyi mieluisiakin värejä.


 Toinen on neulottu punaisesta ja toinen valkoisesta Nalle-langasta. Pipat on raidoitettu pörrölangalla (jonka nimestä ei ole aavistustakaan). Villa lämmittää ja pörrö toimii eristeenä, ettei villa kutita herkkähipiäisiä typyjä. Ihan tuohon kasvojen ympärille neuloin käsin muutaman  ainaoikein kerroksen sippoisilla puikoilla, jotta reunasta tuli napakampi ja vielä pörröisempi.





Itse näissäkin näkee tietysti vielä parantamisen mahdollisuuksia, mutta tytöt on tyytyväisiä ja sehän on pääasia.


 mars komeroon vielä toistaiseksi

tiistai 9. elokuuta 2011

Farkkukassi

Likkojen vanha hame oli jo lähdössä kiertoon, kun aloin kattella sitä vähän sillä silmällä... "Tosta poikki ja yksi sauma, niin tää olis kassi." ... No oli siinä vähän enemmän ommeltavaa sitten kuitenkin.

 höh, näyttääpä muotopuolelta tässä kuvassa, vaikka viivottimen kanssa oikeesti mittailin

Sepaluksesta löytyy tasku.

 Laukku on vuoritettu samalla kankaalla kuin pikkutasku.

Laukku lepäili parisen viikkoa komerossa, kun en osannut päättää millaisen roikottimen siihen laittaisin. Hiplailin kaikenlaisia ketjuja ja pitsejä, mutta lopulta päädyin hillittyyn farkkuhihnaan. Hihna on ommeltu samaisen hameen helmasta. Käänsin kankaan nelinkerroin ja harsin käsin. Hihnasta tuli mukavan käsitellä, sopivan jäykkä ja nuo saumakohdat ovat ihan kuin heinänkorren "solmuja".

maanantai 8. elokuuta 2011

Jihuu!

 Kuvien lisääminen tänne blogiin on tökkinyt pahasti ja muutenkin netti on junnannut älyttömän hitaalla. Luulin ensin että vika on tässä vanhassa koneen romussa tai uudessa vastikään vaihtuneessa liittymässä. Tänään tajusin onneksi kokeilla selaimen vaihtoa ja nyt näyttäisi surffailu sujuvan paljon joutuisammin. Ja kuvatkin lataantuivat kerta laakista JES!

Valtavaan lankamäärääni tuskastuneena kaivoin siis viikko sitten pahoin pölyttyneen neulurini esiin vuosien tauon jälkeen. Kone on vain yksitasoinen, siksipä resorit ym on silti tehtävä käsin. Kovin paljon en konetta ole käyttänyt, joten ohjekirja kädessä piti neulominen taas aloittaa. Tämän kuvion tekeminen neuvottiin ohjekirjassa.
 Pinta syntyy, kun joka 6. silmukka jätetään kolmen kerroksen ajan neulomatta. Väliin kaksi kerrosta normaalisti ja taas nostetaan joka 6. s. Helppo ja nopea tehdä, eipä pahan näköinenkään.

 Neuloin keskimmäiselle pehmoisesta pörrölangasta nutun. Kappaleet (+ koepalat +silmukoiden ja kerrosten laskeminen) syntyivät joutuisati parin elokuvan aikana. Muotoilu ei ihan onnistunut, kun ilman ohjetta sävelsin, mutta onneksi neulepinta antaa anteeksi jonkin verran. Hiojen istutusta täytyy muuttaa seuraavalla kerralla ja kaula-aukko olisi saanut olla timmimpi.
 Helmineule kappaleiden helmoihin ja kaulukseen veikin sitten useamman illan aikaa. Virkkasin vielä raputyyliin ryhtiä reunoihin.
 Napeiksi prinsessan tyyliin sopivat söpöt kukkanapit.
 Tätä neuletakkia oli kiva tehdä  ja uusia ideoita pyörii mielessä. Isompi neitikin kaipaisi neuletta ja itsellenikin on tilaus vetämässä.

Nappeja olen napsutellut viimeaikoina enemmänkin. Ostin vain sadan kappaleen pakkauksen ja se kuluu kuulkaas tosi nopeasti. Täytyy vähän toppuutella, että jää tosi tarpeeseenkin vielä tyhjiä pohjia.


Nappien alla lymyää kiva kirjaston poisto-löytö; vanha käsityön oppikirja.
Kirjassa neuvotaan mm. erilaisia tapoja tehdä kantapää, kärkikavennuksia tai vaikka peukkuja. Kiva ja monipuolinen löytö.

maanantai 1. elokuuta 2011

pelkkää terapiaa

 ääääh!     ...ei tuu mitään...   

...mutta mitäs jos...
 eijeijeijeijei

"!Nostappas kultsi se neulekone sieltä komeron ylähyllyltä! Nii just, se iso pölyinen laatikko! "
 ...
Nonnii ... mites tää nyt taas toimikaan ...


Ja mitä sitten tapahtui, siitä kuulemme ensikerralla!