Käsityön taiteen perusopinnot alkoivat. Ensimmäisillä kokoontumiskerroilla tutustuimme hieman toisiimme ja kuulimme tarkemmin, mitä opisto on meille seuraavienparin kolmen vuoden ajankuluksi suunnitellut. Ihan pelkästään ei housun takamusta kulutettu, vaan opettaja oli varannut pientä kivaa puuhaa.

Ruostevärjäystä en ole aiemmin kokeillutkaan. Kiva myrkytön juttu, jota voi vaikka lasten kanssa joskus kokeilla. Värjäysten kanssa kävi vähän köpelösti, sillä vain osa kokeiluistamme onnistui. Minunkin kankaani muuttuivat vain likaisen näköisiksi. Toisille tuli shiboritekniikalla makeita tiikeriraidoituksia ja opettajan tuomat mallitilkut olivat kivoja.
En vielä lannistunut, vaan heti kotiin päästyäni uhrasin yhden pannunalusistamme. (Mies naureskellen lupasi etsiä ruosteisia nauloja ja muuta sälää, jos tarvetta ilmenee.)

Tämä pääsi joskus vahingossa jo pikkuisen ruostumaan, joten ehkä tällä kertaa värjääminen onnistuu. Kaapista nappasin valkoisen poolopaidan, joka ei oo miun muan mukkaan eli on jäänyt lojumaan käyttämättömänä.

Ritilä paidan sisään ja paita kosteaksi. Pelkkä vesikin riittäisi,  mutta jos haluaa nopeammin tulosta niin sekoitetaan liuos; 1 osa vettä ja 1 osa etikkaa. 
Ja nyt odotellaan. Kaksi päivää on mennyt, ruostetta kyllä jo irtoaa, mutta ei niin runsaasti kuin olisin halunnut. Taitaa paita liota parvekkeella vielä tovin... Täytynee tilata niitä vanhoja nauloja.


Toinen tekniikka, jota kokeilimme, oli kuvan siirto kankaalle Art Medium liiman avulla.

Eli liima levitetään kankaalle. Tulostettu kuva asetetaan kuvapuoli alaspäin liimaan ja paperia hierotaan nurjalta huolellisesti joka puolelta, jotta ilmakuplat saadaan pois. Odotetaan kunnes liima on varmasti kokonaan kuivunut (me odotimme seuraavaan päivään). Paperi kostutetaan ja pyöritellään varovasti sormenpäillä tai pehmeällä sienellä pois. Välillä kankaan kannattaa antaa vähän kuivahtaa, jolloin näkee paremmin missä paperimoskaa vielä on jäljellä. Itse hieroin ja puristelin niin ronskisti, että vähän jo väriäkin irtosi. Kun kaikki paperit on saatu pois ja kangas on kuivunut, kannattaa kuvan päälle sivellä vielä kerros Art Mediumia. Värit syvenevät ja pysyvät paremmin. Samaan tarkoitukseen myydään erikseen suojalakkaa. Opettajamme kertoi pelkän Mediuminkin kestäneen lapsen mekossa ja useissa pesuissa, joten ei välttämättä kannata sijoittaa moneen mömmöön.
Minä tein kuvani mustavalkokopiosta, mutta muutamilla oli värillisiä kopsuja. Joku kertoi kokeilleensa joskus myös sanomalehdestä leikattua kuvaa.
Tämäkin uusi tekniikkatuttavuus oli niin koukuttava, että miltei koko ryhmämme innostui tilaamaan Mediumia opettajan kautta ryhmätilauksena.


Orientaatio-osuuden lopuksi kävimme vuoron perään opiston lankavarastossa. Jokaisen piti kerätä lankanippuja; toiseen pinoon inhokkivärit ja toiseen lempivärit. Opettaja jakoi jokaiselle kaksi nappipohjaa, joihin tietysti toiseen ommeltiin mieluisia ja toiseen ällövärejä. Joku sai omansa jo tunnilla valmiiksi, mutta enpä tietenkään halunnut tehdä mitään suoraa ja simppeliä. 

Tupsuja, nyppyjä, ketjuja ja rupia ommellessa katkesi pari neulaa ja meni useampi tunti, vaikka napin halkaisija on vain kolmisen senttiä. Opiston loisteputkivaloissa valituista langoista osa meni vaihtoon päivänvalossa. Onneksi omista varastoista löytyi tilalle parempia.
Napit kerätään yhteiseen tauluun, jossa niitä voi vertailla toisten tekemiin. Kuin myös seurata, josko oma maku muuttuu ajan myötä.

Tehtävä ei muuten ollut ihan läpihuutojuttu siksikään, että monet värit voivat olla yksin hyihyi, mutta sopivan vieruskaverin kanssa ihan passeleita. Esimerkiksi vaatteissa en voi sietää mitättömän värisiä haaleita ruskeansävyjä, mutta sisustuksen väreistä niitäkin silti löytyy.

Kaikenlaista kivaa käsityöpuuhaan on koko syksyksi tiedossa. Niistä kirjoittelen ja lataan kuvia sitten ajallaan.
Meille kuuluisi myös koko syksyn kestävä taidehistorian luentosarja, jonka suhteen olen hieman kiikun kaakun. Toisaalta samat asiat olen jo kahteenkin otteeseen opiskellut. Toisaalta kertaus olisi kyllä paikallaan. Täytynee ainakin ensimmäiselle kerralle mennä katsomaan minkälainen luennoitsija on ja muistuuko kaikki turhan hyvin heti mieleen (tuskinpa).

Tähän pitkän sepustuksen loppuun vielä väripläjäys

Nämä Rooman tuliaiset syötiin eilen. Hyviä olivat, myös nuo smurffin-väriset.