Paineetonta joulun odotusta!

Kovat oli ennakkoon suunnitelmat siitä, mitä kaikkea itsetehtyä tänä jouluna paketteihin pitäisi ehtiä väkertämään. Ja tietysti aivan liian vähän aikaa kaiken toteuttamiseen. Kun kiire alkoi vaikuttaa jo unenlaatuun, heitin hanskat tiskiin. Pari päivää tehtiin ihan kaikkea muuta. Leivottiin ja löhöiltiin.

 Tyttären kaverisynttärit ulkoistettiin. Lapset askartelivat synttäreillä hauskat joulukoristeet ja kivaa oli.

 Silllä aikaa kun lapset juhlivat, haettiin jo kuusi. Hienompi kuin koskaan ennen, sanovat lapset.

Hiukkasen jo epäilytti, mutta onneksi kuusi lakkasi ensimmäisen illan jälkeen karisemasta. Ja haisemasta. =) On tuoreen kuusen haju silmiä kirvelevän voimakas! Kuuseen ei tänä vuonna ripusteta yhtään ostokrääsää, vaan pikkuhiljaa lisäillään omatekoisia koristeita. Sitä mukaa, kun ne valmistuvat.

 Kirpparikierrokselle nipistettiin vähän aikaa ja se kannatti. Löytyi pirteää puuvillakangasta useampi metri ja romanttinen pieni kirjontatyö.

 Löytyi sievä bling-bling-liina joulukynttilän alle. Ja joitakin osuvia joululahjojakin ja miehelle pari pilkkiä. Kaupanpäälle saatiin kopallinen hyvää mieltä, kun kaikki ostokset yhteensä maksoivat vain kymmenen euroa. Kyseisellä kirpparilla hintaa ei suurimmassa osassa tuotteita ole, vaan myyjä kassalla heittää jotain. Tähän asti on oltu tyytyväisiä ehdotukseen.

Nyt voi hyvillä mielin viimeistellä siivouksia ja ehkä ehdin saattamaan loppuun pari lahjaakin. Tai sitten en, mutta ei sen niin väliä =)

Rauhallista Joulunaikaa kaikille!

Seulan läpi

Viikonloppuna työtahti oli niin kova ja homma niin mukaansa tempaavaa, että yhtään kuvaa "in äksön" en ehtinyt enkä muistanut ottaa. Tässä muutama kuva valmiista kankaista. Kaksi ylintä kuvaa on kankaasta, josta ompelen itselleni tunikan vielä tänä iltana, jos kaikki menee putkeen. Hiukan ehkä tuli turhankin tymäkkä pinkki toiseksi väriksi, mutta en liian pliisuakaan halunnut.

Metritavaraa painoinkin tosiaan useamman metrin. Tarkoitus oli toistaa kuviota ja valmistaa vaikka pöytäliina tai verhonpätkä. Mun pohjakangas on ohutta ryppypuuvillaa, jonka tosin silitin aika sileäksi, jotta viivakuvioiden painaminen onnistuis hyvin. Taitaa pesussa kurtistua rypyt takaisin. Vielä en viitsi kostuttaa, niin on leikkaaminen ja ompelukin helpompaa. Tästä ajattelin väsätä puseron jossain vaiheessa. Läiskin seulalle värejä aika summanmutikassa. Hyvä että on metritolkulla valinnan varaa. Voi poimia puseroon kivoimmat ja onnistuneimmat kohdat.

 Lisäksi kokeilin kuvioiden toistoa vapaammin, suuremmin asemoimatta. Ihan kivoja niistäkin tuli.

Taidonnäytteitä

Paikallisista käsityöläismyyjäisistä löytyi tämä söpöläinen. Vanhempi pariskunta oli yhteisvoimin askarrellut tauluja. Vaimo teki huovutukset ja mies kehykset. Oli koiria, kissoja, ihmisiä, tonttuja, lintuja... Ja sitten tämä pupuliini. Olihan se ostettava, kun oli kaikille mieluinen ja kokonaisuus niin huolella tehty. Eiks ookkin hieno!

 Toinen hienous; yli puolimetriä korkea geisha-taulu lasitetussa kehyksessä. Maksoi kirpparilla vaivaisen euron. Sopii hyvin tyttöjen huoneeseen. Aika pirteät värit!

Hiutaleet

 Ulkona tuisku pyörittää lunta tänään oikein kunnolla. Patterin yläpuolella hiutaleiden liito on rauhallisempi. Pienimmäisen kanssa kuunnellaan joululauluja netistä ja nautitaan kiireettömästä päivästä.

Ihan ittelle

Sainpas valmiiksi! Kokeilin ekakertaa suurehkoa kolmiohuivia revontulihuivin ohjeella. Alku sujui sutjakasti, mutta loppupään kerrokset tuntuivat toivottoman pitkiltä. Onneksi simppeliä mallia oli helppo neuloa luennoilla ja elokuvia katsellessa.

Nyt on jotain pehmeää, kevyttä ja lämpöistä, johon kääriytyä, kun iltaisin väsy ja veto viluttaa.

Väriläiskät

Hätsynpikaa poikettiin kirpparilla. Yhdessä pöydässä oli paljonkin kivoja vanhoja juttuja, mutta hillitsin ihailtavasti hamsterointihingun ja ostin vain nämä neljä aarretta.

 Noin litran vetoinen lasipurkki maksoi euron verran. Tämmöinen samanmoinen, mutta pienempi astia mulla oli entisvanhaan lapsena. Mihin lie muutoissa hävinny.

 Kaksi kivaa reippaankokoista kankaanpalaa yhteensä kolme euroa. Kuvioiltaan niin makeet, että ostin, vaikka yleensä tekokuituja vähän karsastan.

Ja vielä sievä siisti peltirasia euron myöskin. Meillä oli lapsuuskodissa prikulleen samanlainen nippeleiden säilytyskippona. Näihin aina välillä törmää kirppareilla, mutta yleensä hintapyyntö ylittää kipurajan.

HysHys- hommia

 Käsityöosasto on ollut kiireinen, mutta jotta kenenkään yllätys ei menis pilalle, ei oikein mitään voi julkisesti esitellä.

 Tytötkin ovat ahkeroineet hienoja juttuja, mutta sama homma -ei voi näyttää! Joulun jälkeen sitten tulossa kuvapläjäys.

Aiempina vuosina lapsilla on ollut taskullinen joulukalenteri, johon tonttu on jättänyt aina vihjeen, mistä suunnasta aamun yllätys löytyy. Välillä tonttu on ollut kovin hajamielinen ja muistanut vasta aamuyön tunteina, että on unohtanut yllätyksen kokonaan ( onneksi toinen tonttu herää joka aamu jo viiden maissa =) ja sitten on pitänyt kiireesti sujaittaa pari kolikkoa päivän taskuun.
Tänä vuonna tontuilla on yksi asia vähemmän ressattavana, kun kalenteri järjestettiin toisin. Tontut haalivat namuja sekä kaikenlaista pientä kivaa, tarpeellista ja vähän tarpeetontakin. Yllätykset paketoitiin kaikki kerralla, numeroitiin ja ripustettiin pienimmän ulottumattomiin odottamaan vuoroaan.

Lapset innostuivat tekemään mummolle ja papallekin samanlaisen yllätyskalenterin. Pienet paketit pakattiin suureen koriin. Jouluaatoksi esikko ompeli puuvillasta joulusukan, joka tietysti myös täytettiin. Törppö iso-tonttu vaan ei muistanut kiireessä kuvata korikalenteria, mutta kiva tuli, uskokaa pois.

Joulukiireiden lisäksi on "koulukiireitä". Sommittelutunneilla (ja monituisia tunteja kotona) on suunniteltu ja piirretty puhtaaksi kuvioita ja tänään alkaa painamiseen perehtyminen. Ensi viikolla seulat valotetaan ja sitten pääsemme tositoimiin. Tarkoitus olisi tehdä sekä uniikkivaate että "metritavaraa"; pöytäliina, verho, lakana, tai jotain.