Tää olis voinu lompsia Tiimariin...

...mutta jo perinteeksi muuttuneeseen tapaan, tää käyttikin tunti tolkulla aikaa ja teki itte.
Sävelet oli selvät ja idea yksinkertainen. Esikko halusi noita-hatun, semmoisen teräväkärkisen eikä mitään löysää lörppää...

Lieri kaksinkertaisesta pahvista ja vielä kontaktimuovilla päälystetty. Kupuosa jäykkää muoviverkkoa, muutamalla pistolla kasassa. Muovin karheat reunat + saumat suojasin maalarinteipillä. Sovituksessa kaikki tuntui olevan ok. Siispä ompelin hatun valmiiksi.

 Mutta valmis hattu ei pysynytkään päässä. Ratkoin lieriosan irti kuvusta. Satiini hatun sisällä kiristi ja oli aivan liian liukas. Muutama avartava viilto satiiniin ja paikoiksi päälle vähemmän liukasta kangasta. Lakista olisi saanut paremmin istuvan tekemällä aivan uuden ja hieman soikioksi muotoillun lieriosan. Ei kiitos. Onneksi jemmoista löytyi pätkä turvavyötä. Ompelukoneeseen kiinni tukeva nahkaneula ja kierros korotusta hattuun. Lieri vielä käsipelillä paikoilleen. Nyt pysyy hattu päässä ja noita on tyytyväinen.

Puvuiksi tytöille onneksi kelpasivat vielä viimevuotiset ompelukset.

Toisen noidan Halloween-somisteet syntyivät onneksi pienemmällä vaivalla. Mustia pitsirusetteja tukkaan ja kenkiin lepakot.

Viime kesän nippanappa sopiviin tossuihin muutamalla pistolla kiinni huopalepakot. Lepakoissa päälypuolella mustaa satiinia sekä erikeepperin päälle ripoteltua kimalletta. Kuvissa lepakot ovat jo hurjista juhlista kärsineet. Osa kimalteistakin on karissut ja liima näkyy tyhmästi. Helppo ehostaa seuraaviin juhliin.