perjantai 14. lokakuuta 2011

Ensiapua


Vanhaa tuoli on jo useampaan kertaan korjailtu. Kovassa käytössä liitokset ja maalipinta eivät vain tahdo kestää.


Koska juuri nyt ei ole aikaa eikä paikaa, jossa tuolin purkaisin, hioisin, liimaisin ja maalaisin, ja koska tuoli kuitenkin toistaiseksi pysyy kasassa näinkin, päädyin pieneen pintaehostukseen.


Paksulla koukulla moninkertaisista jämälangoista syntyi nopsasti pöyheä pehmuste eristämään pienet peput repaleisesta maalipinnasta. (Pöytänä tää ei enää oo niin kätsy =)  Selkänojan jätin maalipinnalle, koska siitä tuolia siirrellään ja työnnetään, joten siinä oleva pehmuste olisi pian tahmea kuin hattara.


Ompelin pehmusteen kiinteästi istuimen ylle, jotta se pysyy tallessa. Tavaroilla on kummallinen taipumus kulkeutua mitä erikoisempiin paikkoihin ja jopa kadota kokonaan.

3 kommenttia:

Lotta kirjoitti...

Hyvä idea! Kaunis ja varmasti pehmeä pehmuste. :)

Irena kirjoitti...

Hieno on!

Joo, tavaroilla on lapsiperheessä taipumus kadota - ja joskus löytyä mitä ihmeellisimmistä paikoista. Avaimia esimerkiksi kannattaa ensimmäisenä etsiä saappaista jos hukassa sattuvat olemaan..

Sumi kirjoitti...

Tulipa siitä suloinen!